lauantai 29. syyskuuta 2012

Ruuan hyötykäyttöä

Kirjoitinko mä jo kerran, että kun aina neuvotaan vähentämään ruuasta treeninamit niin mun pitäs opetella lisäämään ruokaan namit, jos ei treenata? Tietty parasta ois, jos treenattais sekin ruoka. Jotenkin tää illasta aamuvuoroon on vaan nihkeempi väli, mutta tänään sempattiin, kun olen liian virkeä nukkumaann :P

Palataan kuitenkin vähän taaksepäin. Viime keskiviikkona oli jo toiseksi viimeinen kerta Lentsun kurssista! Vaikka välillä tuntuu ettei edetä yhtään niin kyllä niitä valonpilkahduksiakin näkyy.

Aiheena oli mm. jäävät. Teslan priimat. Tulipahan todettua, että vaikka ne on kunnossa niin täytyisi niitäkin joskus treenata. Menee muuten sekasin ja sitten törkeetä perusasennon ennakointia ilmeni. Eli nyt kirjoitan ylös: Muista treenata myös jääviä joskus!

Zelda oli aika positiivinen! Se oli jokseenkin kartalla jopa, vaikka ihan epävalmiit ne on. Namilla maahanmenoa ja avustettuna vielä. Lelulla pysähdystä. Sen osaa pysyä paikoillaan paljon paremmin kuin Tesla ilman opetusta eikä se steppaa ja hyöri. Pitäis muistaa ottaa se istuminenkin listoille, se kun tulee tottispuolella ennen seisomista.

Tunnarin tekivät molemmat laudalla. Zelda oli vähän pöhkö, kuten yleensä, mutta tajusi lopulta ottaa kapulan suuhunsa. Teslan kanssa pitäs treeniä sitä istumista, kun ohjaaja kääntyy ympäri! Zeldan kanssa en oo yhtään muistanut tehdä sitä pitotreeniä, täytyi muistaa. Ja siis tunnarikapulan pitoa nimenomaan. Se on yleensä se vaikein. En tahdo siitä samanlaista kapulan syöjää kuin Tesla, joka palkkaa jo itseään tunnarikapulalla. Murh.

Ollaan myös aloitettu Zeldan kanssa uus projekti... opetella haukkumaan käskystä. Ja niin ääntään käyttävä kuin tuo otus onkin niin ei se tuu ilmaiseksi sekään. Huoh. No treenitään nyt. Jos sen kerran saisi ulos niin se varman ois jo jees. Kyllä se omasta tahdostaa osaa komentaa, vaikka lenkillä. Ja siellähän mä komennan sitä siitä eli pieni ristiriita. Miten saada koira haukkumaan käskystä, mutta olemaan komentamatta hihnan päässä, jos en anna riuhtoa miten huvittaa?

Tesla lähti viikonlopuksi mummolaan. Ollaan siis me blondit nyt ihan kahestaan. Ja se tämän illan semppaus:

Kahvikipollinen natural menuja + pesuvati + naksutin + pitkät hermot
(kyllä se vielä joku päivä pyörii, mutta takapäätä jumpattu siis hiukan)

Palkaksi tästä urakasta muutamat perusasennot naksulle, että se tajuaa, että sillä saa tehä jotain kivaakin. Oon päässy aikalailla tavoitteeseen ja pa alkaa olla Zeldan lemppareita. Ja se osaa hakeutua oikeaan kohtaan aika kivasti. Ja paikallaan käännöksen vasempaankin alkaa näyttää paremmilta kuin mitä vaikka viime keväänä. Se on siis saanu piuhan välillä etupää ja takapää toimimaan!

Paikkamakuuta treenaamme lähes joka iltaruualla. Miksi musta tuntu, että se oli nyt parempi, kun oli vaan yksi koira? Mä en uskalla asettaa mitään aikatavoitteita, mutta kyllä se alokasluokka siintää jo haaveissa. Teslan pitää kiiruhtaa äkkiä siis alta pois voittajaan :)

tiistai 25. syyskuuta 2012

Ruuan haaskausta

Aamuvuorojen jälkeinen väsymys kostautui jumituksena ja piti keksiä jotain koirien päänmenoksi. Päätön juokseminen ei nyt tullut Zeldan kohdalla kuuloonkaan, koska se anturat vasta toipuvat viime viikon kaahotuksesta. En tiedä inspiroiduinko Zeldan kasvattajan koiran hienosta saavutuksesta erikoisjäljellä vai tokokoutsilta ostamistani natural menuista, mutta jostain kumpusi ajatus, että jäljestäminen väsyttää!

Koirat autoon ja kohti kirvatsia. Siellä oli jotain kivoi koiria treenimässä, mutta parempi vaan ettei ketään epäkoiraihmisiä kattomassa mitä tuo hullu puuhaa, kun heittelee kallista ruokaa pellolle ja sitten kävelee päälle.

Zeldan touhu oli taas yhtä kohnotusta. Alkuun ei meinannut päästä ollenkaan, mutta sitten sai hommasta kiinni ja teki ainakin kymmenen metriä nenämaassa töitä. Toki puskien eteenpäin kuin höyryveturi ja malttaen syödä ehkä viisi menua. Niitä oli joka askeleelle. Sitten homma hajos ja meni hyrräksi, mutta saatiin se silti taas räpellettyä kasaan, mutta kolme metriä ennen loppu palkkaa se komeasti otti ilmavainulla loppupalkan ja siinä kohtaa oli turha enää jäljestää. Hakukoira. Ehkä se metsäjäljelle voisi taipua, kun siellä kai saa kohnottaa enempi.

Mä varmaan tein siinä alussa jotain väärin, koska myös Teslan oli vaikea saada omastaa kiinni tai sitten se johtuu vaan siitä, että ei olla treenitty jälkeä? No heti kun Tesla hokas juonen niin se alkoi määrätietoisesti turpa nurmen seassa puuskuttaa menemään remmi löysällä loppuun asti ilman jarrutustarvetta tai muuta ohjailua. Mietin Zeldan kohdalla, että ehkä ruokakuppi oli virhe ja olisi pitänyt olla suljettu rasia, mutta Teslan nenä pysyi maassa loppuun asti. Ja se ainakin esitti tosi pätevää.

Palkkioksi tytöt sai pienet tokopätkät. Teslan kanssa tein luoksetulon stoppia takapalkalla, nyt toimi hyvin. Kaksi onnistunutta toistoa, vaikka ekalla kyllä vähän varasti luoksetulossa, mutta ei takapalkalle kuitenkaan. Ja stoppas! Tää alkaa selkeesti toimia. Vastaavia treenejä on nyt tehty lähiaikoina enempikin, lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta usein! Sitten otettiin vielä kaket. Ja se nousi ekalle istumaan, joten teki mieli tanssia niin annoin sen tehdä myös ylempien vaihtoja palkaksi.

Zelda sai seurata ja tehä perusasentoa. Ja palkaksi se sai vähän taistella patukalla.

Jotain mä tein kyllä onnistuneesti, koska nyt molemmat koirat makaa ihan liki, toinen toisella puolen ja toinen toisella, sikeitä vedellen? Jotain hämäystä?

ps. Mä rakastan kirjoittaa mun uusvanhalla pc-näppäimistöllä, sointu on niin paljon sievempi kuin omppunäppäimissä. Ja sen huomaa ainakin toistaiseksi blogin päivitystiheydestä. Sormet vaan käy!

maanantai 24. syyskuuta 2012

Hehkutusta

Molemmilla tytöillä oli tänään niin hienot treenimoodit, että pakko vähän hehkuttaa!

Tesla liiteli semmosta kyytiä, että märillä tassuilla suorastaan lensi puomilta alas, hupsista! Ja eikun uudestaan. Täytyy parturoida sen tassukarvat. Muuten se oli niin vauhdikas, että ei perässä pysynyt. Mun täytyy opetella olemaan juoksematta sitä oikomalla karkuun, kun se on tommonen oma itsensä esim. takaakierroissa, täytyy muistaa ohjata!

Zelda katteli tolpassa, kun muut aksas. Se oli aika melkeen hiljaa, paitti kun Tesla päykitti ni se päykytti sille. Vein Teslan autoon sen treenin jälkeen ja muiden vielä aksaillessa tehtiin vähän seuruuta, pidempää pätkää, jossa meinas kyttää lintui, mutta pienellä "kröhöm" palasi ruotuun entistä tärpimpänä. Perusasentotreeni, paikalla käännökset ja liikkeestä käännökset sujui tosi hyvin. Täytys videoida meiän seuruuta ni tietäs näyttääkö se yhtä hyvältä, kun tuntuu! Ja muuten teki hyvää treeniä pienessä hälinässä, kun kahdella kentällä mentiin aksaa ja toisella puolella, tosin kauempana, oli jotain tottistelijoita.


ps. Tesla mahtu mukaan ;)

Pientä äksidenttiä

Mulla on ollut mielessä miljoona asiaa, joista on pitänyt kirjoittaa, mutta ennenkuin ehdin saada ajatuksia blogiin asti ehdin tuhota näppäimistöni. Kyllä ihan itse. Tästä en vois syyttää kumpaakaan karvaturria, vaikka Zelda oli tilanteessa läsnä. Se nyt on aina kotona niin liki kuin olla ja voi, kun Tesla murjottaa jossain sängyn alla. Ahkerien vapaiden lopuksi palkitsin itseni pienellä epäonnen valkkaripullolla, jonka avaaminen jo olisi vaatinyt korkkiruuvin, mutta melkein insinööri selviää moisesta ilman, mutta siitä saa syyttää itseään, kun jättää sen täyden lasin näppäimistön viereen, kyllähän siinä tietää mitä tapahtuu...

Mä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa oikeasti kuntoilemaan sekä syömään terveellisesti ja hyvin olen urakan aloittanut. Tosin täytyy keksiä joku uusi kuntoilu mesta Zeldan kanssa. Soratiet ja linnut ovat huono yhdistelmä. Puolituntia ehti koira paahtaa täysiä pää kohti taivasta etutassut maata hakaten ja täysiä peltojen poikki oikoen, kunnes anturaan tuli lommo. Mä en usko, että Zeldan anturat olisi normaalia heikommat vaan se etupään käyttö on ihan järjetöntä. Tapauksen jälkeen ollaan treenitty nurtsella tassut paketissa ja vältetty taisteluleikkiä (helpommin sanottu kuin tehty). Muutamassa päivässä aristaminen lakkasi, mutta varovasti on otettu. Yksi agitreeni jouduttiin jättämään väliin ja varmaan taukoillaan siitä nyt muutenkin suosiolla.

Ja ennen tätä Zeldan anturatapausta huomasin, että Teslan vasen silmä rähmi runsaasti ja punotti. Tulihan se eka "kunnon" eläinlääkärinreissu meidänkin kohdalle. Todennäköisesti jokin roska aiheuttanut ärstystä silmään, mutta hyvä se oli tarkistaa ja saada siihen vähän voidetta. Tästä johtuen jäi sitten schapejen tokomestikset väliin. Jos alkuvuosi meni valmennuksia ja leirejä rahoittaen niin loppuvuosi kuluu näemmä terveyden puolesta. Molemmille tulossa terveystutkimuksia ja Teslalle ainakin lihashuoltoa.

Teslan kanssa keskitytään nyt täysiä saamaan se avoin luokka ykköstulos kuosiin. Ja oishan sitä kakkosluokan sertiäkin kiva joskus päästä metsästämään, kun se on jo tarjottimella ollut useampaan otteeseen. Joku innokas voisi kyllä viedä tuon otuksen kisoihin. Omat mahdollisuudet näyttävät heikoilta.

Eikä tässä vielä kaikki... Tesla aiheutti ylimääräistä sydämen tykytystä, kun tulin lauantaiehtoosti töistä kotia. Sen pää oli aivan märkä. Ja se käyttäityi muutenkin niinkuin jotain olisi tehtyt eli meni sängyn alle murjottamaan eikä suostunut tulemaan edes ruokakipolla pois. Tilanteeseen on kaksi ratkaisua. Se on ollut vesikipolla ja Zelda on syystä tai toisesta astunut kippoon niin että Tesla on kastunut. Paha sanoa, kun Tesla kastelee juodessaan muutenkin puoli valtakuntaa. Vaihtoehto kaksi, että se on päykyttänyt itsensä märäksi vauhkoamalla. Meidän talossa on ollut jokunen muutto ja lauantai-iltana ekaa kertaa ikinä kuulin jotain älämölyä jostain seinänaapureista. Ei siinä tarvita kuin yhdet bileet ja pari urpoa röökipaikalla, joka sijaitsee mun ikkunan alla. Zelda oli kyllä ihan normaali oma itsensä eikä se muutenkaan lähde Teslan turhanpäiväiseen vahtihaukkuun mukaan. Sanoo kyllä, jos joku jää liian pitkäksi aikaa oven taakse tai ikkunan alle möykkäämään, mutta lakkaa kun on sanonut sanottavansa eikä jaksa korvaansa lotkauttaa jälkimölyille, joita Tesla taas kyttää minkä ehtii. Ja siis hyvin vähän tämä kerrostalo kaksikko oikeasti haukkuu, muutenhan meillä olisi jo jokunen varoitus. Jos joku känninen urpo jää mun ikkunan alle möykkäämään niin saa sanoakin. Nyt mulla on vahva epäilys, että melu on ollut normaalia suurempaa. Tiedä tuosta.

Tesla kyllä murjottaa ruokansakin kanssa, mutta se ei ole uutta. Kerran aikaisemmin tehnyt saman tempun, kun tarjosin jahtivahtia. Nyt ostin tai oikeastaan Zelda osti ihan itse ansaitsemansa eukanubasäkin ja Tesla ei su ostu sitä syömään :D Kaikki mun ruoka kyllä kelpais, mutta ei näemmä Zeldan. Onneksi se kuitenkin aika nuukasti osti vaan muutaman kilon ja pisti yhden kymmenen euron lahjakortin säästöön. Saa seuraavan säkin hankkia jotain Teslalle kelpaavaa. Käsittämätöntä, kun Tesla ei oikeasti ole nirso, mutta tähän mennessä olen törmännyt kahteen ruokamerkkiin, jotka eivät vain kelpaa. Ei taideta tähän merkkiin vaihtaa. Ollaan nyt jääty Zeldan penturuokaan eli eagleen ja aina välillä joku säkki jotain muuta, joskus jotain pakkasesta. Oon harkinnut Teslan kanssa taas paluuta enemmän raakaruokintaan, mutta en ole sitten saanut aikaiseksi ja sitten pitäisi kyllä tehdä sama temppu Zeldan kanssa. Ehkä ne saa nyt vaan herkutella silloin tällöin ja kasvaa massaa ihan raksuilla. Öljyjä koitan muistaa antaa enempi ja vähempi kuuriluontoisesti (nutrolin, kalaöljyt) ja jotain vitamiinejä, joita kaikki fiksummat koiragurut on suositellu kuten B-vitamiinilioista ja C-vitamiinirakeita.

Tällästä paasausta tällä erää! Nyt täytyy rientää agilityn alueellisen valmennuksen viimeiseen ulkotreenikertaan. Zelda pääsee treenaa tolpassa hengailua. Viimeksi se oli oikein fiksu ja otti toivonmukaan oppia naapurikentän tottistelijoista, siellä näky joku briardikin treenivän.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Malliltaan sporttiset

Just hieroja kehui mun tyttöi solakoiksi, mutta kyllä eläinlääkärin vaaka olisi voinut muutaman kilon enempikin näyttää Zeldan kohdalla. Painoa oli rokotusten yhteydessä inan vajaa 21kg, joten ei haittaa, vaikka vähän enempi herkuttelisi, mutta parempi enemmän tähän suuntaan kuin toiseen. Siitähän ei ole kiinni, että koira olisi huono syömään vaan mamman mitotukset on ollut vähän liian kortilla. Eläinlääkäri ei painosta mitään todennut, mutta äiti tuumas, kun eilen Heinolaan saaavuille, että hieman on laihtunu Zelda ehkä liikaa.

Viime sunnuntaina käytiin tekemässä vähän nenänkäyttöharjoituksia Marin kanssa ja olin kaiketi ihan tyytyväinen. Neljä tuulitreeniä ja ekalla mentiin aikalailla yhdessä. Tokalla palasin viisi metriä kohti keskilinjaa, kun koira sai mielestäni hajun. Kahdella viimeisellä koira sai mielestäni hajun ja päästin maalimiehelle melko suoraan, kun olin sen verran ulalla itse, että en halunnut puuttua koiran työskentelyyn ja onnistuneesti se toimi. Loppuun yksi peräänlähtö leikitys ja leikkihän se vähemmän kokeneen maalimiehen kanssa hyvin, kun oli mitä paras narulelu välineenä. Vähän on välillä semmosta hakuammuntaa ja soveltamista, kun sählätään kahdestaan ja toinen ei ymmärrä lajista mitään ja toinen koittaa parhaansa mukaan ymmärtää.

Eilen siis kaipasin vähän asiantuntemusta treeneihin ja lähdettiin äitin ja iskän kanssa metsälle.Oon aika tyytyväinen, miten hyvin pystyin kuuntelemaan ja miten hyvin saatiin yhdessä treenittyä hakua. Ei se koskaan onnistunut, kun agilityä ollaan joskus treenitty yhdessä. Tuli ihan hyvät treenit ja oli kivaa, kun mun ei tarvinnut miettiä juuri mitään vaan otin vaan kiltisti ohjeita vastaan. Iskä-parka joutui väkisin maalimieheksi, vaikka urputti alkuun, että menee hyvä koira pilalle. Tuulitreeniä tehtiin ja sitten parin peräänjuoksut niin, että koira näki lähdön, mutta ei loppua vaan joutui käyttämään nenäänsä. Sitten pohdiin ilmaisua ja koitettiin vähän haukutusta. Jos mulla olisi paremmat treenipuitteet harkitsisin rullailmaisua, mutta näissä olosuhteissa haukkuilmaisu lienee ainoa vaihtoehto. Se on vaan niin paljon helpompi ja yksinkertaisempi opettaa. Tässä tuli se pointti, että ei kannata opettaa makaamaan maalimiehellä vaan istumaan, koska istuessa tulee ehdottomasti parempi haukku.

Ja hieman huonohko laatuista kuvasatoa jo hämärtyvästä metsästä:








Ja sitten tämä toinen sporttimallinen turkkihirmu syyniin.

Tänään oli SSKY:n päänäyttely sekä samassa schapendoesien erikoisnäyttely. Tuomarina toimi Paula Heikkinen-Lehkonen ja koiria oli näytillä nelisenkymmentä. Huomattavasti pienempi määrä mitä on totuttu näkemään, kun olemme tähän asti saaneet erikoistuomareita Hollannista arvostelemaan rotuamme erikoisnäyttelyihin.

Marko vei Teslan kehään ja Tesla esiintyi erittäin täpäkästi eli tarjosi kaikkea ja komensi handleriä. Tuomari ei jaellut vaaleanpunaisia yltiöpäisesti ja uroksista yksikään junnu, nuori tai avoimen luokan koira ei saanut SA:ta. Valionarttuja oli kehässä kuusi kappaletta ja Teslalle irtosi ensimmäisenä esiintyjänä laatuarvosana ERI ja irtosi sitten vielä se SA ja kilpailuluokassa sijoitukseksi kolmas. Eikä enempää SA:ita valionartuille sitten irronnutkaan. Arvostelu meni seuraavasti:

Hieman pitkärunkoinen kevyt narttu hoikassa kunnossa. Hyvä pää ja ilme. Eturinta kovin tyhjä. Rintakehä saisi olla tilavampi ja pidempi. Erinomaiset takakulmaukset. Erinomainen häntä. Kepeät liikkeet. Hyvä karva. Vilkas ja iloinen. Hieman lisää massaa olisi eduksi. VAL ERI VAK3 SA

Tuota ensimmäistä lausahdusta en kyllä ihan osta pitkärunkoisuudesta, vaikka se rodulla onkin yleinen ongelma tai ennemmin matalajalkaisuus, mutta mielestä Tesla ei ole aiemmin saanut kummastakaan huomautusta. Etuosassa varmaan on puutteita ja lihaksiakin voisi sinne hieman kasvattaa niin olisi parempi varmasti. Massaa olisi näemmä kovasti tuomari toivonut, mutta Tesla onkin tommoinen sporttisempi versio. Parempi se on liitää agibaanoilla ilman liikakiloja. Muutenhan tuo arvostelu oli oikein loistava ja siihen olen tyytyväinen kyllä, samoin SA:han. Teslan lähisukulaisilla ei mennyt myöskään yhtään hullummin. Nada-mammalle PN2 ja VSP-vet sekä Retu-iskälle PU3 ja olihan se Selma-siskokin erittäin hyvä!

Tässä vähän koiruuksia kuvin:






Loppuun vielä muutama sananen tokotteluista:

Treenin alla oli viimeksi Lentsulla nouto ja kaket. Zeldalla on vauhtinoudoissa hieman liian korkea odotus patukka- tai narupalkasta eikä se tartu kapulaan tarpeeksi nopeaan vaan jää kyttäämään. Tähän lääkkeeksi avustaja heitti kapulaa eteenpäin, kun koira tuli likemmäs. Ongelma tuntui tällä erää häviävän. Pitotreeniä tehtiin molemmissa ryhmissä tunnarilla. Zelda oli vähän laiskahko ja tajuamaton. Tesla taas söisi koko kapulan alta aikayksikön. Olen ehkä tyytyväisempi kuitenkin siihen kapulaan, jossa oli vähempi hampaanjälkiä. Kakeissa Teslan ei tarvi treeni vaihtoja, ne on jee! Zeldan kanssa taas sekä seisomisesta maahan että istumisesta maahan ovat suurimman murheenkryynit. Molemmat pitäisi saada ykstahtisiksi, mutta ovat nyt kaikkea muuta. Maasta kyllä pompsahtaa istumaan ja seisomaan, mutta ei putoa sinne maahan.

Huomenna on schapejen tokomestikset ja mulla tietty iltavuoro, joten sumplittiin, että Sanna menee huvinvuoksi kokeilemaan, jotta mestiksissä on parempi edustus ainakin, jos ei muuta. Viimeistelytreenit näyttelypaikalla meni huonoa paljon paremmin:




Noh ei kuitenkaan nuolaista ennenkuin tipahtaa... Eilen huomasin Teslaa kammatessa, että toisessa silmässä oli hieman normaalia pahemmin rähmää. Meillä ei ole koskaan ollu silmätulehduksia sun muita, joten en asiaa sen vakaammin ottanut. Tänään taas silmää syynätessä se kuitenkin näyttäisi punertavan ja edelleen rähmivän toista silmää enempi. Soitin päivystävälle ja sinnehän ei tänään tietenkään pääse. Ohjeeksi pumpulilla ja lämpöisellä vedellä huuhtelua. Koira ei kuitenkaan oirehdi silmäänsä eikä siristele. Joten mulle jäi nyt osin epäselväksi, että vienkö sen aamulla päivistykseen jokatapauksessa vai ainoastaan, jos se on pahempi. Sitten täytyy vielä miettiä, että koetanko saada sen Lahteen vai ajanko Poriin. Vai uskallanko jättää asian maanantaille ja viedä omalla eläinlääkärille, toivoen sieltä saavan aikoja.

Näissä pohdinnoissa tämä ilta ja vähän kaukotreeniä Zeldalle... Poriin ajellaankin vasta aamulla jokatapauksessa ja pohditaan yön yli.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Tokokoulutusta kokopäivä

Niin se vain on että sitä saa mitä tilaa :) Ja jos haluaa jotain oikein kivaa niin sitähän kannattaa tilata. Ja näin toimin ja järjestin Poriin Lentsun tokokoulutuspäivän TVA Pori Ry:n nimissä. Riittävästi saatiin mukaan innokkaita tokoilijoita ja paikanpäällä kuullestaa palautteesta taisi olla aika onnistunut ja antoisa päivä ainakin suurimmalla osalla, toivottavasti kaikilla :)

Itsehän ahkerana istuin kuuntelemassa ja seuraamassa aamusta iltaan eikä naurunpyrähdyksiltäkään tunnetusti vältytty, vaikka Zelda ei edes estraadille päässyt. Aamu alkoi EVL-koirakoilla, joissa riitti purtavaa, mikä on tietty yleisön kannalta parasta.

Tesla oli keskimmäisessä ryhmässä. Tehtiin alkuun hyppyä ja sillä oli ihan mahdoton häiriöherkkyys alkuun ihmisistä ja liikkuroinnista. Ja keskittyminenhän siinä herpaantu. Hyppynoudossa ei millään osannut suorittaa hyppyä molempiin suuntiin. Täyskäännöksissä minä olen se suurin tumpelo, joko pysähdyn tai katson koiraa. Pelkkä katse saa koiran väistämään puolimetriä. Tulevaisuudessa normaalissa ja hitaassa käynnissä käännöksen oikeaan, juoksussa saksalaisittain. Oikea on parantunut kuitenkin hurjasti siitä mitä se joskus oli. Jotain ollaan tehty oikein ja tyhjä ruutu näytöllä oli melkolailla täydellinen.

Viimeisessä ryhmässä oli paljon pentuja sekä junnuja. Näitä oli taas  ilo seurata ja tuli hirveä hinku treeniä Zeldaa. Joten eihän siinä auttanut kuin jäädä treenimään. Ja kannatti. Zelda oli kypsytellyt autossa mahdottoman hienon treenimoodin. Se tarjosi 90% täydellistä perusasentoa ja loput 10% korjattiin aloittamalla ns. alusta. Ja nämä 10% oli semmosta pientä vinotusta, kun mä vaadin aikalailla täydellisyyttä. Tehtiin kaikkia jääviä. Maahanmeno oli nopeutunut ja sanotaan, että riittävän nopea. Seisomisessa osaa paikalla pysymisen hyvin, mutta pysähtymisessä ei kestä viivettä palkassa vaan alkaa hiippailla tai tarjoaa maahanmenoa. Pysymistä tehdään leluun jumittamista hyödyntäen. Lelua heittämällä on seisahduskin kiva, mutta avun häivyttäminen aiheuttaa hiippailua. Istumista tehtiin vielä vahvasti käsiavulla ja namilla. Seuraaminen on aikas kivaa edelleen. Vasempaan käännöksiä liikkeessä hieman hinkattiin. Luoksetulossa ollaan menty eteenpäin. Läheltä tuppaa tulemaan suoraan sivulle ilman käsiapuja. Pidemmällä matkalla toimi melkein paremmin. Törmäämistä ja liian kauas jäämistä ei ilmennyt! Jos me joskus hylätään PK-jutut niin varmaan helppo suoraan kutsua koira myös sivulle. Mutta kyllä me ensin vähintään se koulari tahkotaan, vaikka väkisin! Ja siihen mennessä eteentulo ja siitä sivulle on jo varmaan aika täydelliset ;)

Ahneella on paskanen loppu sanotaan... tossa oli jo aika paljon kakaralle treeniä ja rutkasti onnistumisia, mutta pakko oli hieman yrittää tahkoa pitotreeniä tunnarikapulalla. Ihan kiva, mutta ei hirveesti napannu se kapulan nosto... tarjoili vähän muuta ja keksi pöydällä lojuvat omppupiirakat, joita piti hieman mielenkiintoisempina. Viisaana ei jääty hakkaamaan päätä seinään ja otettiin loppuun patukalla treeniä ja saatiin moodi taas nousuun. Tehtiin ihan malttia niin, että koira sivulla, patukka lentää, luvalla perään ja patukan tuonti mulle, josta taistelua. Täytyy alkaa ottaa enemmän taistelutreeniä loppuun, koska Zeldan patukan kanssa rallattelua esiintyy lähinnä alkutreenistä ja saan vahvistettua sitä, että kannattaa juosta patukan kanssa suoraan mun luokse niin saa taistella.

Mulla on myös epätoivonen viikonloppu projekti opettaa hoitokoira istumaan. Aloiteltiin torstaina, mutta eilen oli pakko nukkua pari viikkoa kestänyt flunssa pois ja tänään meni kyllä treeni-into kahteen koiraan. Kaikkea sitä on tullut suustaan päästettyä :D No huomenna on uusi päivä ja ehkä mä saan yhdelle putkiaivolle toitotettua, että "istu" tarkoittaa perse maahan ja siinä voi myös hetken pysyä. Meillä on siis viikonlopun täällä tyttöjen kanssa herrasmiesseuraa. Jartsa on sopeutunut laumaan oikein täydellisesti. Tytöt ottivat heti vastaan ilolla ja Teslaa ei ahdista yhtään. Tasapäinen lauma. Eikä tarvi ooppeliakaan vaihtaa, jos kolmannen koiran ottaa, vaikka olis isokin ;)

maanantai 3. syyskuuta 2012

Lihashuoltoa

Molemmat tytöt pääsivät tänään hierottavaksi Minnan käsittelyyn. Zelda ensikertalaisena ja Tesla toista kertaa tämän vuoden aikana. Onnistuin vielä leikkaamaan aamulla yhden Zeldan kynnen verille ja se tietty aukesi uudestaan asvaltilla rehatessa. Kynnenleikkuu itsessään ei aiheuttanut koiralle traumoja eikä se edes huomannut moista nipaisua.

Zelda sai kehuja koostaan. On se vaan passelin kokoinen harrastuskoiraksi niin agiin kuin PK-puolelle, ei tule rakenteen puolesta metrinen este olemaan ongelma. Hieman oli jäykkyyttä havaittavissa niskassa mikä johtunee hihnassa vetämisestä, riuhtomisesta ja ehkä myös taisteluleikeistä, ei kuitenkaan mitään vakavaa. Meillä on nykysin semmonen joustohihna käytössä ja en tiedä auttaako se, mutta ainakaan ei tule semmoisia kauhean töksäyttäviä riuhtaisuja. Takajaloissa oli oikein tasapainoiset lihakset. Käsittelyyn Zelda suostui lopulta aika kivasti ollakseen moinen kohnottaja. Loppua kohden alkoi olla jo selkeitä rentoutumisen merkkejä. Mitään akuuttia tarvetta ei ole käyttää koiraa uudestaan hetkeen. Odotellaan ensin luustokuvat ja mennään sitten varmaan alkuvuodesta, kun ollaan niiden ja harrasteiden suhteen viisaampia.

Teslan käsittely alkoi oikealta puolelta ja se olikin hyvässä kuosissa. Vasemmalta löyty sitten jumia värttinäluun kohdilta hieman. Todennäköisesti se juuri sen on keväällä venäyttänyt. Ei kuitenkaan mitään hälyyttävää ja muuten oli oikein kivassa kunnossa. Ennen messaria olisi tarkoitus käyttää seuraavan kerran ja katsella taas siitä eteenpäin.

Tämä tarkoittaa tytöille treenivapaata lepoiltaa ja mulle siivoustalkoita :)