sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Legend of Zelda

Hän on täällä.

Silloin, kun minä oli pieni niin pelattiin kasibittistä nintendoa. Silloin, kun minä olin pieni meillä oli kolme ruskeaa briardia. Ja eilen hain Torniosta ikioman prinsessan kotiin. Kymmenen vuoden unelmasta tuli totta. Nimen valinta oli yllättävän hankalaa. Ensin mielessä oli Tau, joka on siis leptoni, alkeishiukkanen, olisi sopinut Teslan kanssa samaan teemaan, mutta ei se nimenä sitten oikein istunut. Sitten mielessä oli Tinka, mutta siinä oli jotain. Usva oli hyvä ehdotus, kaunis nimi. Maistelin sitä kuitenkin kutsumanimenä eikä se vaan sopinut suuhun. Zelda oli aikoinaan Teslallekin vaihtoehto. Onhan se vähän sokerinen eikä niin helppo sanoa, mutta kyllä se muuntuu kutsuttaessa "zse zse" ja alkaa varmasti toimia :) Hän on Princess Zelda. Sointuu kennelnimeenkin eli Seleneen, saanko siis esitellä Boreabrie Selene alias Zelda, uusi perheenjäsenemme! Kiitos tästä ihanasta sisupussista Minnalle :)

Zeldalla oli pitkä kotimatka. Hain hänet Torniosta saakka ja batteryn avulla matkasta selvisimme. Prinsessa nukkui kiltisti koko matkan kunnes 100 km ennen Poria tuumasi, että nyt riitti ja kiukuttelu alkoi. Häkissä oli jo matkattu hänen mielestään ihan tarpeeksi. Haettiin Tesla aamuyöstä Nakkilasta ja siitä vasta älämöly syntyi. Matkasta selkeästi väsynyt pentu meni auton alle murisemaan yli innokkaalle isosiskolle, joka teki kaikkensa ollakseen mieliksi. Tesla käyttäytyi pennun kanssa juuri niin kauniisti kuin osasin toivoa ja odottaa.

Ensikohtaaminen, kun Zelda suostui auton alta murisemasta:













Kuten kuvista voinee päätellä niin Tesla yritti kovasti koko illan lämmitellä toista :) Välillä se katto mua ja kysy, että mamma mikä toi on, miksei se halua leikkiä mun kanssa. Zeldaa vaan suututti peilin takaa kurkistava pentusisar, joka ei suostunut leikkiin. Toisella oli rankka automatka takana ja muutaman tunnin unien päälle se oli kuin toinen koira. Eivät vaan päässeet vielä vauhtiin, kun vein Teslan näytille ja nyt Tesla on pikkuveljeni luona karanteenissa jonkin aikaa. Kävi sitten niin, että joudutaan isoihin kehiin ;) Pistetään seuraavaan bloggaukseen siitä reissusta... Nyt tutustutaan Zeldan kanssa toisiimme ja vietetään kahdenkeskistä laatuaikaa. Eli mä bloggaan ja Zelda nukkuu ;) Kyllä me tossa äsken vähän leikittiin ja käytiin kävelyllä, mutta toinen ei ole vielä saanut kunnon uniaan.

Palaillaan :)

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Lomailua, agirotua...

...aikaansaamattomuutta :/

Minä en ole lomaillut, paitsi ihan vähän töiden ohessa tällä viikolla. Tesla oli Heinolassa viikon lomalla ennen edellisen bloggauksen kisaraporttia ja tässä muutama otos:





Agirotu meni mahdottomissa helteissä tuskaillen ja jalat on sen verran laikukkaat, että ei taideta loppu kesänä paljon mikroshortseilla julkisesti pyllistellä... Helle näkyi karvaturreissakin. Tesla toimi kuitenkin mielestäni loistavasti helteeseen nähden. Ohjaajan aivot olivat kyllä jossain. Ei ole tervettä ajaa iltavuoron päätteeksi läpi yön Suomen halki kisaamaan. Ekalta radalta kuitenkin läheltä piti nolla, jolla lunastettiin paikka Open SM finaaliin:


Noiden suoritusten jälkeen tuumasin, että tämä oli tässä. Kävin tekemässä ohjaaja vaihdoksen ja Marko ohjasi Teslaa viimeisen radan. Touhu näytti niin hyvältä, että saa ohjata toistekin. Tesla otti vähän tuomarista häiriötä, mutta ne menevät ajan kanssa sitten. Täytyy nyt vaan saada Tesla pari kertaa Markon treenattavaksi ennen schapemestiksiä ;)

Lammaspiskit loistivat sitten sunnuntaina hienoine paitoineen ja kaikki saavat olla tyytyväisiä koiriensa toimivuudesta helteissä. Sunnuntaina oli kyllä hellerajat siinä ja siinä. Nada-mammakin pääsi liitelemään toisessa joukkueessa ja pienellä treenillä siitä olisi jotain voinut tullakin. Harmi vaan, että se on maksi... välillä tekis mieli mennä silti vielä kokeilee kepillä jäätä.

Täältä voi käydä ihailemassa lammaspiskei ja muita:

http://sannarautio.kuvat.fi/kuvat/2011/agirotu+2011/


Agirodun jälkeinen viikko meni enemmän ja vähemmän laiskotellen... muutama kerta on vähän tokoiltu perusjuttui. Ohjatut treenit voisi jo alkaa. Tosin ei meillä ole vielä ryhmäpaikastakaan tietoa. Ei näillä helteillä kyllä parane koiran motivaatiota liialla treenillä tappaakaan. Käytiin me kerran ihmettelemässä jazz hulinaa ja Tesla meni nätisti. Odotti käviksellä paikallamakuussa, kun hain ilmaisen vissypullon :) Mikä paikallamakuu ongelma? No avaran paikan.

Tämä viikko sujui työn ohessa lomaillessa, kun olin koiravahtina. Tesla sai painiskella gronttupennun kanssa ja siinä sivussa meni pari tervua ja kattia kevyesti. Kolmepäivää itikoita, sohvaa ja kirjaa, saa pyytää toistekin ;)







Kesä käy vähiin :) Jäljellä on kuitenkin vaikka mitä jännää ja kivaa!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Kolmet koot KooKoolta

Kielto, kielto, keskeytys kuumuuden keskellä :)

Startattiin ekaa kertaa ulkokentällä Mikkelissä. Mietinnässä oli kisatako lainkaan kun hellelukemat paukkuivat kipurajoilla, mutta ajattelin, että kokeillaan ja katsotaan niin kauan kuin kaikki näyttää koirasta kivalta. Koirasta oli kivaa ja se toimi yllättävät hyvin vieraissa olosuhteissa vierailla esteillä, ollakseen siis Tesla. Tottakai se oli normaalia hitaampi, varmasti jo helteestä. Kisapaikalla oli myös todella huonosti varjoa, joten myös odottelu ajat laannuttivat koiraa vaikka kylmälaukussa oli mukana märkiä pyyhkeitä ja viilennysloimi oli käytössä. Oma aivojen ja jäsenten välinen yhteistyö ei myöskään ollut terävimmillään valvotun yövuoron jälkeen. Rataantutustumiset olivat tahmeita ja tuntuivat kuluvan muutamassa minuutissa enkä ehtinyt sisäistää yhtään rataa niin hyvin kuin olisin halunnut ja se näkyy aika hyvin Marikan ottamilta videoilta. Myös Ikwil oli edustamassa schapeja medikakkosissa. Iksulla riitti poweria helteestä huolimatta ja sitä olisi voinut vähän jakaa kyllä Teslallekin.

Ekalla radalla menin ohjaamaan parikin kieltoa, jotka söivät aikaa. Vain toisesta nousi käsi. Tuomarilla oli ilmeisesti linja, että armahti kolmannelle esteelle tehtyjä kieltoja, jos onnistui välttämään hyllyn. Kyllähän siinä kohtaa oli jo ihanneajan alitus tuhottu. Koira ei ollut niin nopea kuin osaa olla, mutta ei toivottoman hidaskaan. Onnistuneilla ohjauksilla oltaisiin päästy hyvin ihanneaikaan ehkä jopa maailman hitaammista kepeistä huolimatta. Olisi pitänyt kannustaa enemmän kepeillä tai jotain. Kepit olivat päällystetty puutarhaletkumuovilla ja oman koiran herkkyyden tuntien en ihmettelisi, vaikka vieras materiaali olisi mietityttänyt. Tokalla radalla kepit olivat paremmat, mutta eivät mitenkään hyvät.

Tokalla radalla oli sitten maailman hitain keinu. Tesla jotenkin jarrutti ennenkuin keinu alkoi laskeutua ja jäi hetkeksi ihmettelemään, kun se ei laskeudukaan. Pieni arviointi virhe, ehkä painostin sitä vähän liikaa jarruttelemaan liian ajoissa. Pituuden jälkeen tuli huolimaton ohjaus kepeillä, josta tuli lisäsenkuntteja, mutta peli menetettiin viimeistään keppien jälkeen, kun koira kävi tervehtimässä istuvaa ratahenkilöä, jonka oli nähty syövän sipsejä :) Tiukemmalla ohjauksella harhalenkki olisi jäänyt tekemättä. Onneksi tuli siitä se kielto otettua, koska muuten olisi ottanut kamalasti pannuun keinulla ja kepeillä menetetys sekunnit. Loppuradan ohjauksella näkyy taas selkeästi, että vitosen jälkeen joku lakkaa ohjaamasta... hyi hyi.

http://www.youtube.com/watch?v=1nzSANLV7y0&feature=email

Viimeistä rataa ennen sain Teslaa heräteltyä tempuilla, mutta radalle tullessa se oli vähän sitä mieltä, että nyt ei kyllä enää jaksa. Jaksamattomuudesta huolimatta se lähti hienosti liikkeelle, mutta huonon valssin kohdalla se pääsi kysymään uudestaan onko pakko ja mä sitten nyökkärin tuomarille, että meille riitti. Agility ei saa koskaan olla pakko, vaikka oltaisiin me se rata saatu väännettyä varmasti "pakolla", mutta mä katsoin parhaaksi juosta oikotietä maaliin ja kehua parista matkan varrelle osuneesta iloisesta hypystä :) Aika rankka kolme rataa kolmenkymmenen asteen helteessä parivuotiaalle koiralle, jonka kisa ura on kestänyt vasta puolivuotta. Agirotuun lähdetään kuitenkin hyvillä mielin ja toivotaan edes hieman parempia kelejä.

Tässä hieman kuvasatoa, kun iskä oli kuskina, tolppana ja kuvaajana paikalla: