tiistai 25. syyskuuta 2012

Ruuan haaskausta

Aamuvuorojen jälkeinen väsymys kostautui jumituksena ja piti keksiä jotain koirien päänmenoksi. Päätön juokseminen ei nyt tullut Zeldan kohdalla kuuloonkaan, koska se anturat vasta toipuvat viime viikon kaahotuksesta. En tiedä inspiroiduinko Zeldan kasvattajan koiran hienosta saavutuksesta erikoisjäljellä vai tokokoutsilta ostamistani natural menuista, mutta jostain kumpusi ajatus, että jäljestäminen väsyttää!

Koirat autoon ja kohti kirvatsia. Siellä oli jotain kivoi koiria treenimässä, mutta parempi vaan ettei ketään epäkoiraihmisiä kattomassa mitä tuo hullu puuhaa, kun heittelee kallista ruokaa pellolle ja sitten kävelee päälle.

Zeldan touhu oli taas yhtä kohnotusta. Alkuun ei meinannut päästä ollenkaan, mutta sitten sai hommasta kiinni ja teki ainakin kymmenen metriä nenämaassa töitä. Toki puskien eteenpäin kuin höyryveturi ja malttaen syödä ehkä viisi menua. Niitä oli joka askeleelle. Sitten homma hajos ja meni hyrräksi, mutta saatiin se silti taas räpellettyä kasaan, mutta kolme metriä ennen loppu palkkaa se komeasti otti ilmavainulla loppupalkan ja siinä kohtaa oli turha enää jäljestää. Hakukoira. Ehkä se metsäjäljelle voisi taipua, kun siellä kai saa kohnottaa enempi.

Mä varmaan tein siinä alussa jotain väärin, koska myös Teslan oli vaikea saada omastaa kiinni tai sitten se johtuu vaan siitä, että ei olla treenitty jälkeä? No heti kun Tesla hokas juonen niin se alkoi määrätietoisesti turpa nurmen seassa puuskuttaa menemään remmi löysällä loppuun asti ilman jarrutustarvetta tai muuta ohjailua. Mietin Zeldan kohdalla, että ehkä ruokakuppi oli virhe ja olisi pitänyt olla suljettu rasia, mutta Teslan nenä pysyi maassa loppuun asti. Ja se ainakin esitti tosi pätevää.

Palkkioksi tytöt sai pienet tokopätkät. Teslan kanssa tein luoksetulon stoppia takapalkalla, nyt toimi hyvin. Kaksi onnistunutta toistoa, vaikka ekalla kyllä vähän varasti luoksetulossa, mutta ei takapalkalle kuitenkaan. Ja stoppas! Tää alkaa selkeesti toimia. Vastaavia treenejä on nyt tehty lähiaikoina enempikin, lyhyesti ja ytimekkäästi, mutta usein! Sitten otettiin vielä kaket. Ja se nousi ekalle istumaan, joten teki mieli tanssia niin annoin sen tehdä myös ylempien vaihtoja palkaksi.

Zelda sai seurata ja tehä perusasentoa. Ja palkaksi se sai vähän taistella patukalla.

Jotain mä tein kyllä onnistuneesti, koska nyt molemmat koirat makaa ihan liki, toinen toisella puolen ja toinen toisella, sikeitä vedellen? Jotain hämäystä?

ps. Mä rakastan kirjoittaa mun uusvanhalla pc-näppäimistöllä, sointu on niin paljon sievempi kuin omppunäppäimissä. Ja sen huomaa ainakin toistaiseksi blogin päivitystiheydestä. Sormet vaan käy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti