keskiviikko 1. elokuuta 2012

Agilityn iloa!

Olenko mä täällä jo hehkuttanut miten onnellinen olen, kun Tesla taas kulkee ja toimii? No hehkutetaan hieman. Alueellinen valmennus, jossa ollaan Marjo Heinon training to compete -ryhmässä on saanut taas tuulta alleen, kun koira nauttii radan suorituksesta ja tämän huomasi myös valmentaja. Talvitreenipaikkakin on alueellisen osalta varmistettu, joten vuoden loppuun saadaan joka kolmas viikkoa tästä nauttia. Tämän lisäksi ollaan käyty TVA:n kesäkurssilla Hanniksen ohjauksessa ja oikein tyytyväinen olen ollut. Noormarkun hallin uusittu pohja on tosi kiva agilityyn ja onhan se etuoikeus päästä treenaamaan lähes korkkaamattomilla hienoilla esteillä vaihteeksi.

Tesla ohjautuu tosi hyvin, jos sitä vaan ohjaa. Se ei hyppää kovin pitkälle ja kääntyy hyvin, näillä kyllä pärjätään riittämiin. Nyt on työn alla kontaktien parantaminen eli koiran katseen targetointi suoraan eteen vaikka ohjaaja jäisi jälkeen. Tämä vaatii töitä, mutta aika nopeasto schape-eläin on nämä ennenkin hoksannut. Olen opettanut onneksi "2-on-2-off" kontaktit hyvin, mutta jostain syystä en ole tarpeeksi kiinnitänyt huomiota siihen, että koira juoksee itsenäisesti täysiä niille vaan tyytynen vedättämään ja tekemään puomin jälkeen persjättöjä tai valsseja. Ei niissä mitään vikaa ole, paitsi lähtiessä 180 astetta toiseen suuntaan niin että kunnon etumatkasta olisi hyötyä.

Ohjauskuvioissa koiran heikkoudet on edelleen takaaleikkaukset ja sitten whiskyleikkaus, jolle on se toinenkin nimitys, jota en saa kirveelläkään mieleen! Ohjaajalle on taas kamalan vaikeata keskittyä pitämään katse koirassa ohjauksissa, joissa sille käännetään tavallaan hetkeksi selkä kuten sylivekki, jaakotus, vastakäännös... tämmösen pyöritykset on mulle jotenkin niin vaikeita, mutta Teslalla ne kyllä toimii. Valssit on jopa alkanu sujua!

Katujyrästä on myös kasvamassa oikein sulava agilitykoira. Pitäs päästä eroon perskärpäilystä ja saada se hakemaan esteitä muutenkin kuin pienillä "aivopieruilla". Oikeastaan pitäs saada se hakemaan esteitä ohjauksella eikä omatoimisesti. Irtoamisongelmaa ei sinänsä ole, mutta ei se irtoa mun tahdosta. Uuden esteet se oppii välillä hurjaa tahtia ja sitten on taas semmosia päiviä, kun mikään ei mene jakeluun, mutta seuraavalla kerralla jakeluun menemätön este toimii kuin unelma. Kepit, keinu ja rengas on eniten auki. Pituutta ei oltu tehty, kun radalla vaan oli kerran semmoinen ja huomasin sanoa, että Zeldahan ei oo koskaan menny maksipituutta radalla niin johan se karkasi lähdöstä, tietysti ohitti ekan hypyn ja suoritti sen pituuden. Toki se pituus täytyy treenata erityisesti maxilla kuntoon joka suunnasta ja joka ohjauksella, ei tuu ihan niin ilmaiseksi kuin pienemmillä. Kepeillä siirrytään kujalta ohjureille olosuhteiden pakosta. Me tehdään agia ihan rauhassa eikä toistaiseksi ollaan aika riippuvaisia kursseista ja muusta. Ja juoksut ja aikataulut ongelmat ovat olleet kursseilulle paha este, mutta ehkä me nyt pidetään niistä hetken taukoa ja käydään omatoimitreenimässä kuntoon asioita, joita on pitkä lista!

Sisarusparven ekat mahdollisuuden korkata agilityuransa on itsenäisyyspäivänä, mutta meillä taitaa se uran korkkaus mennä huomattavasti pidemmälle ;) Teslan kanssa kärpänen on kyllä kova!

Muuta lyhyesti:

Tesla
*ollaan ihmetelty sekä pohdittu takapalkan mahdollisuuksia
*saatiin paikka muutaman viikon päästä MH-kuvaukseen! Huisin jännää.
*huomenna alkaa tokokurssi vihdoin kesätauon päälle ni josko me sitten saisimme taas kipinän treeniä ahkerammin ja tahkoa vuoden loppuun mennessä TK2 -koularin.

Zelda
*ollaan käyty tässä kesällä työkaverin organisoimalla käytöskurssilla ja saatu kivoi ajatuksia sekä hyvää häiriötreeniä sekä keskittymistreeniä, malttia ja muuta mukavaa. Positiivisesti.
*Zelda on innostunut perusasennosta ja tarjoaa sitä vähän tilanteessa kuin toisessa.
*Linnut tuottaa edelleen päänvaivaa, taidetaan treeniä namijuttui, tekniikka ja pikkusäätöä vaan sisätiloissa... patukalla treenatessa linnut ei yleensä ole ongelma
*treenatessa koirahäiriöt hyvällä mallilla, ihmishäiriöt heikommalla :)
*ollaan päästy paristi hakuilemaan, tampereelle schapeporukan treeneihin ja taas sain uuden kaveriuhrin piiloutumaan maastopuvussa kuusten kätköön! Ja voi että olikin tänään onnistunut nenänkäyttötreeni!

Tämä viikonloppu menee varmaan laiskasti koirien suhteen, porisphereä ja muuta, mutta seuraava onkin sitten schapeleiriä ja tokoa <3 p="p">
Loppuun pätkä seuruutreeniä:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti