lauantai 14. maaliskuuta 2015

Vauhdin hurmaa

Viikko sitten viikonloppu oli taas agilitykisaviikonloppu. Tulosten puolesta ei juurikaan juhlimista, suurin osa mokista ohjaajan piikkiin. Tällä kertaa sain videolla pari rataa Zeldalta ja onneksi vielä ne onnistuneimmat. Eka rata (B) oli nimittäin ihan hirvee. Heti lähdössä koira koomasi putkeen eikä ottanut mitään kontaktia, joten hyllyhän siitä tuli. Toisella radalla saatiin paketti parempaan kuosiin:


Yleensä kaikki virheet johtuu ohjaajasta, mutta en kyllä nyt saa millään päähäni, miten ohjasin koiran ennen keinua putkeen? Putkihullu?

D-radalla Zelda karkasi lähdöstä!!! Muuten se olisi ollut ihan jees, mutta sitten olin yhdessä kriittisessä kohdalla ohjauksessa hieman myöhässä... Ja tunnetusti lopetan ohjaamisen ekaan virheeseen.


C-rata oli hypäri ja se oli muistaakseni jonkin sortin kaahotusta :D

Yleisesti jäi kuitenkin todella hyvä fiilis. Mieluummin hyllyjä, joista jää hyvä maku suuhun, kun nihkeitä nollia. Zeldassa on kieltämättä paljon potentiaalia agilityyn ja vauhtia siltä ei puutu. Tiedostan myös kokoajan sen "karun" faktan, että kokemus ja varmuus tuovat tuota vauhtia vielä lisää... Itse tarvin vielä paljon treeniä löytääkseni oikean rytmin ja estehakuisuudessa on edelleen parantamista. Mulla on kuitenkin vahva usko koiraan ja tiedän mihin se pystyy, joten se motivoi meitä edelleen treenaamaan ja kisaamaan hyllyistä huolimatta, koska hyllyt ei onneksi maata kaada, kun on kone mikä kulkee!

Jäätiin yöksi Turkuun ja tytöille kymmenen pistettä kylässä käyttäytymisestä :) Saadaan kuulemma tulla toistekin ;)

Sunnuntaina oli Teslan päivä. Ekalta radalta tehtiin nihkeä nolla ja päästiin juuri ja juuri ihanneaikaan, mutta SM-nolla kuitenkin! Tokalle radalle saatiin jo vähän vauhtia, mutta sekä tokalla että kolmannella radalla tein todella typeriä ohjausvirheitä eli oletin enkä ohjannut. Painoi kenties väsymys? Neljännellä radalla tehtiin sitten hampaat irvessä väkisin nolla, mikä meni tietysti yliaikaa eikä siitä nyt jäänyt suuhun muuta kuin väkisin väännetyn maku. Tietäisi onko koira jumissa päästä vai kropasta...

Molemmat tytöt on päässeet kertaalleen hierottavaksi tässä vuoden alkuun. Voltin toinen omistaja valmistuu koirahierojaksi, joten meillä on pian ihan oma hovihieroja. Ensi viikon tiistaina mennään fyssarille niin saadaan taas astetta enemmän infoa siitä missä mennään. Viime käynnistä on vähän liian pitkä aika, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

ZELDAN TOKO KATSAUS
*Seuraaminen: Lahjattomat treenaa, peruuttamista tarvis tehdä...
*Jäävät: Varmuutta erotteluun! Istuminen varsinkin epävarma ja hidas.
*Luoksetulo: Ei olla juuri stoppeja treenattu. Opeteltu sivulta eteentuloa.
*Ruutu: Projekti ihan kivalla mallilla, toistomäärä viikossa ei riittävä, jotta eteneminen olisi toivottua. On kuitenkin selkeästi hajulla mistä on kyse. Jää liian eteen herkästi. Ruudusta seuraamaan tulo melko kiva.
*Hyppynouto: Tahittu lähinnä PK-noutoa, koska montaa kivaa asiaa on vaikea tehdä yhtä aikaa.
*Metalli: Suuri murheen kryyni...
*Kaukot: Maahanseiso vaihdot läheltä tosi hyvällä mallilla, etäisyyden kasvattaminen aiheuttaa vähän hajoamista. Seisomasta istumaan alkaa uudella käskyllä mennä takaraivoon. Istumasta seisomaan ei oikein pelitä.
*Tunnari: WOW!!! Tässä liikkeessä on tapahtunut jokin ihme. Tehtiin vähän testimielessä tiistaina hallilla niin, että ensin piilotin oman ja sitten vein oman vieraiden keskelle ja lähetin koiran täydeltä matkalta kapuloille itse istuen puolessa välissä ja mitä teki Zelda? Juoksi täysiä kapuloille ja HAISTELI. Haisteli rauhallisen varmasti maistelematta ja otti oman suuhun. Meinaisi tulla itku :D Tätä ei sitten varmaan enää uskalla treenata?

Teslan kanssa kerätään motivaatiota :) Ollaan pyritty tekemään hallilla ollessa aina joku kiva pieni onnistuminen eli tehdään vaan "kaikki onnistuu" -treeniä ;) Ja huhtikuussa päästään iloksemme hakemaan lisää motivaatiota luottokoutsi-lentsulta :) Siihen  asti ei uskalleta varmaan tehdä mitään muuta kuin näitä kaikki onnistuu treenejä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti