maanantai 26. huhtikuuta 2010

Aika juoksee

Ja kiirettä pitää.

Tietokonekin on väsynyt ja sammuilee hetken puuskutettuaan. Minä olen juossut hulluna töissä ja hoitanut talouttani kuntoon. Teslalla riittää energiaa ja uhmaikä on tainnut puhjeta. Semmoinen pienoinen tuholainen on herännyt jälleen henkiin. Pahin niitti oli, kun töistä tultuani oli neiti keksinyt muovimaton kimppuun käydä. Tähän tulee tuhotöistä kuva, kun pääsen koulun koneelle:

X

Muuten tuo koira on niin helppo ja ihana, mutta kyllähän tuo itsenäinen puuhastelu yksinollessa hieman ottaa nuppiin. Hoitajat ovat myös valitelleet, että Tesla on ihan mahdoton. Lenkillä sinkoilee minne sattuu ja kyläillessä ei osaa asettua hetkeksikään vaan kokoajan tunkee lelua naamaan ja pyytää leikkimään ja kerjää huomiota.

Hermoja on siis koeteltu ja treeneissä tuo on ollut ihan samanmoinen ADHD. Tokossa puuttuu keskittymiskyky ja agissa juostaan esteeltä toiselle ja esitetään niin tietäväistä. Kyllä Tesla tietää minne seuraavaksi pitää mennä, joten antaa ohjaajan huitoa mitä lystää, jos ei pysy mukana menossa.

Kaikesta huolimatta Tesla on kerrassaan upea otus ja päätti sen sitten muutaman viikon uhmailun ja muun päälle osoittaa. Eilen oli meidän neljännet tokotreenit TVA:lla ja menimme paikalle niin EVL-palkinnot oli vielä jakamatta ja kisojen purkuhommat käynnissä. Oletin, että nyt on niin paljon häiriötä, että tästä ei tule mitään, mutta saadaan ainakin häiriötreeniä =)

Ensin otettiin hyppyä ja se sujuu ihan kohtalaisesti. Vielä pitäs saada lähetys toimimaan, koska seisominen esteen takana kyllä toimii. Ei se ihan malta olla paikoillaan vaan meinaa tulla vastaan, kun koitan kiertää palkitsemaan toiselle puolelle. Sitten otettiin paikalla makuuta ja tämä tosiaan yllätti minut totaalisesti. Olen tähän asti valitellut, kun Tesla ei malta olla paikoillaan niin nyt se pysyi herraties kuinka kauan! Kouluttajakin sanoi, että Tesla pysyi tosi hienosti keskittyneesti. Pystyin kävelemään ainakin 10 metriin selkä koiraa päin ja kääntymään ja seisoskelemaan hyvän tovin ennenkuin palasin palkkaamaan. Kertakaikkiaan uskomatonta, jos siis tietää miten tuskaa tuo paikallaolo meillä on ollut. Sitten otettiin käännöksiä ja ne sujui kanssa ihan kohtalaisesti. Liikkeessä käännös vasempaankin on "ihan jees". Namilla imuuttaen kyllä mennään pitkälti. Tosin kontaktikävely vastaa jo melkein hyväksyttävää seuraamista ja se sujuu jonkin matkaa ilman imuuttamista =) Siitä otettiin sitten liikkeestä maahanmenoa ja tässä hommassa Tesla loisti ja näytti osaavansa homman erinomaisesti. Oltiin ensimmäisenä vuorossa ja siinä sitten ihan vaan kokeilu mielellä lähdin kävelemään koira kontaktissa ja sanoin kerran "maahan" ja käsky tehosi salamana ja koira jäi vielä makaamaan kiltisti, kun jatkoin matkaa pysähtymättä. Kertakaikkiaan uskomatonta =) Kouluttajakin sanoi, että se meni niin hyvin, että eipä siihen sen kummemmin puuttumista.

Tokosta sitten vauhdila agilitytreeneihin, kun ne alkoivat normaalia aikaisemmin. Odotin, että nyt viimeistään on kaikki paikallaolot ja kuuliaisuuden hajonnut, mutta mitä vielä! Tesla ei karannu kertaakaan lähdöstä ja pääsin kahden esteen taakse. Se oli myös normaalia kuuliaisempi eikä karannut A-esteelle ihan jokavälissä. Muutaman ohjurin puute pujottelun keskellä ei myöskään vaikuttanut menoon. Meillä oli tosiaan viimeiset hallitreenit ja joutu sanomaan hyvästit tosi mukavalle ryhmälle ja kouluttajalle =) Nyt vaan jännitän ketä on mun uudessa ryhmässä ja odotan toisaalta myös innolla uusia kouluttajia. Ensi kerralla sitten treenataa ulkona!

Niin ja kaikkein tärkeitä, Teslan Tiltu-mummo ja elämäni ensimmäinen schapendoes, jonka myötä tähän rotuun rakastuin, täytti eilen kymmenen vuotta! Onnittelut Tiitiäiselle <3 Hurjaa ajatella, että vastahan se roikkui pohkeessa, karkaili aidan alta ja terrorisoi koko perhettä minkä kerkesi. Fiksu koira siitä kuitenkin kasvoi, vaikka tietyt oikut ovat edelleen säilyneet. En tiedä olisinko Tiltun kaltaisen koiran kanssa pärjännyt, jos se olisi ollut yksin minun vastuullani kuten Tesla. Agilityn ja pelastuskoirahaun maailmaan Tiltun kanssa kuitenkin tutustuin ja hurahdin, vaikka tokoilusta luovutettiin jo alkumetreillä. BH-koe saatiin suoritettua jollain ihmeellä =) Teslan kanssa seurataan Tiltun jalanjälkiä ja katsotaan, kuinka paljon kolmaspolvi pystyy panemaan paremmaksi =) <3

1 kommentti:

  1. Vai on teilläkin käyty muovimaton kimppuun :/ Meillä tuo tapahtui tosin jo noin ½-vuotiaana, mutta jäljet on lattiassa edelleen - ihan kivan kokoisia länttejä mattoa revittynä betonia myöten irti. Onneksi tapa saatiin kitkettyä pois ja nyt osaa olla yksikseen ihan hyvin. Mutta saas nähdä mitä isännöitsijä tuosta sanoo kunhan muutetaan tästä pois... :P

    Tutulta kuulostaa sekin, että välillä ollaan maailman ihaninta, kuuliaisinta ja taitavinta koiraa ja välillä taas viedään hermoraunion partaalle tekemällä kaikki itsenäisesti oman pään mukaan ja vastoin kaikkea mitä on yrittänyt opettaa... :D Mutta sellaistahan se nuoriso on...

    Terkuin Sanna ja Ransu

    VastaaPoista