sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Joululomalla

Tänä vuonna joululoma alkoi minulla hyvissä ajoin ja päästiin jo viikko sitten perjantaina ajelemaan kohti Heinolaa. Jätettiin jälkeemme pystyyn kuollut kuusi ja lievä sekamelska. Ne sitten odottavat, kun suunnataan hyvissä ajoin ennen arkeen paluuta takaisin.

Tesla sai Nadalta hieman kurinpalautusta, kuten kuuluukin mammalta, mutta pian se oli taas täysvertainen laumanjäsen aivan kuin olisi aina täällä ollutkin. Alman kanssa painiessa meni alkupäivät, mutta nyt osaavat jo vähän ollakin. Iskä vei koko lauman heti lauantaina metsään ja tässä sieltä jokunen otos:





Lauantaina kävin kouluttamassa Lahden schapeporukalle hieman agilityä. Oli aika kylmä ja jätin sitten omat koirat pois, jotta pystyin keskittymään muihin. Hirveän hyvin ovat edistyneet. Tesla pääsee tammikuussa taas treenaamaan agilityä niin kyllä me sitten ehditään. Olen kyllä ihan valtavan innoissani, kun viimein omalta osalta tuntuu edes yksi koiraharrastus Porissa onnistuvan. Harmittaa vain, kun ei enää päästä yhdessä Suvin ja Nemin kanssa treenaamaan ainakaan toistaiseksi. Agilityn kannalta ensivuosi siis vaikuttaa lupaavalta, mutta katsellaan nyt rauhassa, kunhan treenit ensin alkavat.

Sanna, Sara ja Selma tulivat tiistaina Heinolaan ja lähdettiin nuorisolauman kanssa lenkille. Tesla ja Selma ottivat vapaiksi päästyään hieman yhteen, mutta sen jälkeen elivät sulassa sovussa. Alma ja Sara pysyivät onneksi sisarusten isottelusta erossa. Alma oli illalla jo niin väsynyt, että ei halunnu lähteä loppu lauman kanssa metsään, mutta Tesla oli yllättäen taas lähdössä iskän mukaan. Mistä tuolle tuota energiaa riittääkään? Kai se kaupunkikoira hullaantuu, kun pääsee maalle eikä malta nukkuakaan...

Keskiviikkona päätettiin tunkea kaikki seitsemän koiraa, kuusi schapendoesta ja yksi briardi kera kahden ihmisen tilaihme puntoon. Hyvinhän me mahduttiin, kun hieman järjesteltiin. Olisi vielä yksi sopivan kokoinen koirakin mennyt vallan mainiosta ;) Eikä edes jääty maston tielle jumiin vaan saatiin koirat autosta suoraan umpihankeen ja metsään kasvattamaan lihaksiaan. Yhtä konfliktia lukuunottamatta selvittiin hyvin. Meidän Nada on sen verta terävä, että se ei kestä pienintäkään ärinöintiä omaa laumaansa kohtaa vaan on heti poliisina kimpussa. Salli ei välitä vaikka sille kuinka ärisi niin kauan kun ei kimppuun käydä ja Tiltu välttää tappeluita viimeiseen asti, sitä ei rähinät kiinnosta. Meillä on periaate noiden koirien kanssa, että semmosia tilanteita ei pitäisi edes päästä muodostumaan, että hampaat joudutaan ottamaan esiin. Aina sitä pientä ärinöintiä noin ison narttulauman kanssa kuitenkin väkisinkin ja vahingossa syntyy.

Jouluaattona käytiin perinteisellä lenkillä lemmikkieläinten hautuumaalla. Jollain ihmeellisellä tavalla saatiin kaikki seitsemän koiruutta poseeraamaan Ruffe-setterin haudalla. Minulla ei ole vielä yhtään kuvaa todisteena, että en sitten tiedä miten kuvaajat onnistuivat tallentamaan harvinaisen hetken.

Teslalla oli ensimmäinen joulu ja hyvin se pääsi muun lauman opastuksella ymmärrykseen, mitä paketit kuusen alla tarkoittaa. Tosin Tiltu taisi aukoa kaikki paketit, mitä vaan sai käsiinsä. Meillä on Tiltu aina rakastanut joulupakettien avaamista ja papereiden repimistä. Vielä se kahdeksan vuotiaanakin jaksaa innostua joulusta.





Tesla on ollut ilmeisesti kamalan kiltti koko vuoden :) Tesla sai mustan hurttamanttelin, siankorvan, luita, pehmeän jalkapallon, vaaleanpunaisen vinkuvan pehmopossun, helisevän narupallon, noutokapulan ja matokuurin. Matokuuri tosin odottelee vielä hetkeään. Noutokapulasta tuleekin sitten meidän kevään urakka perusasennon ja seuraamisen ohella. Ei ihan saatu tavoitetta täydellisestä perusasennosta ilman käsiavustusta jouluun mennessä valmiiksi, mutta ei olla enää kaukana, kunhan se seuraava harppaus vaan tulee.

Uudeksi vuodeksi lähdetään Poriin raketteja pakoon. Kaupungin keskusta on rakettejen suhteen huomattavasti miellyttävämpi paikka, kuin taajama-alue, jossa suunnilleen jokaisella naapurilla on raketti-ikäisiä kakaroita. Meidän koirat ei ole kukaan paukkuarkoja, mutta Salli on hajuherkkä. Se ei voi sietää ilmassa leijuvaa ruudin hajua. Haluan totutella Teslan paukkeeseen omassa kodissa ja omassa rauhassa ilman minkäänlaisia vaikutteita, toivotaan, että osuu oikeaksi valinnaksi.

Myöhäiset jouluntoivotukset ja harrastusrikasta uutta vuotta kaikille, jotka tänne eksyy lukemaan. Seuraavassa blogissa sitten voidaan kirjata ensivuoden tavoitteita ja suunnitelmia ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti