Tiistai on agiliitopäivä :)
Ensin koutsaan omaa ryhmääni, joka on nyt kilpailevien ryhmä. Tykkään kouluttaa kamalasti myös möllimpiä koiria, mutta syksy mennään näillä. Saanhan mä maanantaisin avustaa nuorten alkeiskurssilla ainakin jonkin aikaa. Nyt on toisaalta ihan kiva, kun koirat ovat tasoltaan samanmoisia ja ei tarvitse opettaa kellekään perusjuttuja vaan jokaisen kanssa päästään tekemään radanpätkiä ja ohjauskuvioita, toki myös tarvittaessa perusteisiin puuttuen.
Sitten perään on Teslan treeniryhmä ja meillä on oikein mukava treeniryhmä. Kaikki koirakot ovat tasoltaan taitavia ja ohjaajat harrastaneet agilityä useamman vuoden ja kaikki taitavat olla myös ainakin joskus kokeilleet kouluttamista. Eilisen rata näyttä suurinpiirtein tältä:
Hieman oli yläosa ahtaasti rakennettu, kun alunperin pistettiin pystyyn ilman kunnon piirrosta maanantaina alkeiskurssin yhteistyökokeen jälkeen. Rata oli kuitenkin ihan mukava. En jäänyt liikaa tuota yläosan sykeröä hiomaan ja Tesla sai nuuskuttelu kohtauksen puomin jälkeen, josta seurasi kainaloon kaappaus ja autoon jäähylle. Jäähyltä palauttuaan keskittyi paljon paremmin ja tehtiin rata loppuun 4-5 esteen pätkissä lelulla palkaten, huom. lelulla! Saatiin Alman narupallo ja se toimii! Eija sanoi, että kepeillekin on tullut vauhtia. Otettiin maanantaina muutamat toistot 2x2 ja vinoilla kokeillen.
Teslalle riitti mun mielestä yksi kierros, joten otin sitten Teslan toisella kierroksella Zeldan kanssa putkea ja leikkimistä. Zelda pääsi muutenkin hengailemaan ja tutustumaan sheltteihin. Sheltit olivat ihan hirvittäviä ja sitten ne vielä haukkui. Ruskea Nuutti-sheltti oli vähemmän pelottava ja sitten pikkuhiljaa uskallettiin tutustua myös mustaan Tero-shelttiin. Pojista tuli niin tuttavia, että erehdyttiin sitten haistamaan vähän liian tuttavallisesti mustaa Vivikaa, joka antoi muutaman äkäisen lausahduksen. Zeldahan saa tehdä Teslalle melkein mitä vaan ilman mitään ärähdyksiä, joten on sen hyvä oppia ymmärtämään myös komennusta. Päällekäyviä koiria ei ole meidän ryhmässä yhtään, joten tiistait saa Zelda rauhassa opetella agilityhallilla hengailun jaloa taitoa.
Treenaamista ei muut koirat häiritse pätkääkään. Hienosti tehtiin putkea ja taisteltiin lelun kanssa, vaikka Nuutti otti irtoamista vieressä. Mulle sopii loistavasti, että saadaan alusta lähtien häiriötä treeneihin niin se ei sitten tule olemaan tulevaisuudessakaan ongelma. Pakko kertoa tähän väliin hauska tarina, jonka treenikaveri kertoi ainoana mielikuvanaan briardeista. Oli ollut aikoinaan Turussa kisaamassa ja rataa oli suorittanut iso ja vauhdikas briardi. Oli tehnyt hieno rataa kunnes oli yhtä'äkkiä alkanut nyljyttää ohjaajaa ja näen vaan sieluni silmin tilanteen eikä se varmasti ole helppoa irrottautua valtavan briardin otteesta. Pohdittiin siinä, että mitä sitä itse reagoisi vastaavassa tilanteessa, kun ei auta agiradalla heittää koiraa niskapersotteella alaskaan tai tulee vielä kilpailukielto :D Toivottavasti Z ei moisia keksi... briardit kyllä tuppaavat olemaan kekseliäitä otuksia, joilla saattaa tuo huumorintaju olla joskus hieman omalaatuinen...
Treenin jälkeen käytettiin koirat yhteislenkillä, jolta Zelda joutui ikävä kyllä jäämään pois, kun ei osannut lähtiessä muuta kuin riekkua Teslan niskassa. Ehkä ne joku päivä oppivat kulkemaan yhdessä hihnassa. Tai sitten pitää vaan lotota ja muuttaa maalle ;)
Agilitykoulutusten suhteen meillä on varsin lupaava syksy. Stenbergin Heini on luvannut tulla WeCAlle kouluttamaan muutaman kerran tämän vuoden puolella ja odottelen häneltä vastausta sopivista päivämääristä. Oreniuksen Juha tulee lokakuun puolessa välissä meille ja kuun lopussa on Niinu-Liinu Linnan koulutus schapeille Helsingissä. Marraskuun lopussa on Kaukosen Ullan hyppyklinikka WeCAlla. Tähän saavat osallistua molemmat koirat. Zelda on tuolloin 5kk vanha ja sitten meillä on 8kk bortsu, jotka saavat jakaa keskenään yhden aikuisen koiranpaikan. Pennuille on siis olemassa ihan omat harjoitteensa. Zeldan kanssa treenaillaan myös putkea, myöhemmin pussia, kontaktien alastuloja ja varmaan aletaan jossain vaiheessa myös siivekkeitä kiertelemään ja ohjauskuvioita pohtimaan. Ja ennenkaikkea pidetään hauskaa ja leikitään agilitykentällä niin, että siitä tulee maailman paras paikka, tietysti! Nyt pentu osaa jo juosta hallin ovesta sisään ja radalle, koska tietää, että siellä leikitään. Teslalle opetin nokkimisen ja sen kanssa edetään kontakteilla ja keppei hiotaan yhä vaan paremmiksi. Kisoja pitäs ehkä kattella... ei jotenkin vaan nyt kisat inspaile viime aikojen radalta karkailujen ja hitauden vuoksi. Omissa kisoissa varmaan käydään ja sitten saa mennä schapemestiksiin Markon kanssa.
Ensin koutsaan omaa ryhmääni, joka on nyt kilpailevien ryhmä. Tykkään kouluttaa kamalasti myös möllimpiä koiria, mutta syksy mennään näillä. Saanhan mä maanantaisin avustaa nuorten alkeiskurssilla ainakin jonkin aikaa. Nyt on toisaalta ihan kiva, kun koirat ovat tasoltaan samanmoisia ja ei tarvitse opettaa kellekään perusjuttuja vaan jokaisen kanssa päästään tekemään radanpätkiä ja ohjauskuvioita, toki myös tarvittaessa perusteisiin puuttuen.
Sitten perään on Teslan treeniryhmä ja meillä on oikein mukava treeniryhmä. Kaikki koirakot ovat tasoltaan taitavia ja ohjaajat harrastaneet agilityä useamman vuoden ja kaikki taitavat olla myös ainakin joskus kokeilleet kouluttamista. Eilisen rata näyttä suurinpiirtein tältä:
Hieman oli yläosa ahtaasti rakennettu, kun alunperin pistettiin pystyyn ilman kunnon piirrosta maanantaina alkeiskurssin yhteistyökokeen jälkeen. Rata oli kuitenkin ihan mukava. En jäänyt liikaa tuota yläosan sykeröä hiomaan ja Tesla sai nuuskuttelu kohtauksen puomin jälkeen, josta seurasi kainaloon kaappaus ja autoon jäähylle. Jäähyltä palauttuaan keskittyi paljon paremmin ja tehtiin rata loppuun 4-5 esteen pätkissä lelulla palkaten, huom. lelulla! Saatiin Alman narupallo ja se toimii! Eija sanoi, että kepeillekin on tullut vauhtia. Otettiin maanantaina muutamat toistot 2x2 ja vinoilla kokeillen.
Teslalle riitti mun mielestä yksi kierros, joten otin sitten Teslan toisella kierroksella Zeldan kanssa putkea ja leikkimistä. Zelda pääsi muutenkin hengailemaan ja tutustumaan sheltteihin. Sheltit olivat ihan hirvittäviä ja sitten ne vielä haukkui. Ruskea Nuutti-sheltti oli vähemmän pelottava ja sitten pikkuhiljaa uskallettiin tutustua myös mustaan Tero-shelttiin. Pojista tuli niin tuttavia, että erehdyttiin sitten haistamaan vähän liian tuttavallisesti mustaa Vivikaa, joka antoi muutaman äkäisen lausahduksen. Zeldahan saa tehdä Teslalle melkein mitä vaan ilman mitään ärähdyksiä, joten on sen hyvä oppia ymmärtämään myös komennusta. Päällekäyviä koiria ei ole meidän ryhmässä yhtään, joten tiistait saa Zelda rauhassa opetella agilityhallilla hengailun jaloa taitoa.
Treenaamista ei muut koirat häiritse pätkääkään. Hienosti tehtiin putkea ja taisteltiin lelun kanssa, vaikka Nuutti otti irtoamista vieressä. Mulle sopii loistavasti, että saadaan alusta lähtien häiriötä treeneihin niin se ei sitten tule olemaan tulevaisuudessakaan ongelma. Pakko kertoa tähän väliin hauska tarina, jonka treenikaveri kertoi ainoana mielikuvanaan briardeista. Oli ollut aikoinaan Turussa kisaamassa ja rataa oli suorittanut iso ja vauhdikas briardi. Oli tehnyt hieno rataa kunnes oli yhtä'äkkiä alkanut nyljyttää ohjaajaa ja näen vaan sieluni silmin tilanteen eikä se varmasti ole helppoa irrottautua valtavan briardin otteesta. Pohdittiin siinä, että mitä sitä itse reagoisi vastaavassa tilanteessa, kun ei auta agiradalla heittää koiraa niskapersotteella alaskaan tai tulee vielä kilpailukielto :D Toivottavasti Z ei moisia keksi... briardit kyllä tuppaavat olemaan kekseliäitä otuksia, joilla saattaa tuo huumorintaju olla joskus hieman omalaatuinen...
Treenin jälkeen käytettiin koirat yhteislenkillä, jolta Zelda joutui ikävä kyllä jäämään pois, kun ei osannut lähtiessä muuta kuin riekkua Teslan niskassa. Ehkä ne joku päivä oppivat kulkemaan yhdessä hihnassa. Tai sitten pitää vaan lotota ja muuttaa maalle ;)
Agilitykoulutusten suhteen meillä on varsin lupaava syksy. Stenbergin Heini on luvannut tulla WeCAlle kouluttamaan muutaman kerran tämän vuoden puolella ja odottelen häneltä vastausta sopivista päivämääristä. Oreniuksen Juha tulee lokakuun puolessa välissä meille ja kuun lopussa on Niinu-Liinu Linnan koulutus schapeille Helsingissä. Marraskuun lopussa on Kaukosen Ullan hyppyklinikka WeCAlla. Tähän saavat osallistua molemmat koirat. Zelda on tuolloin 5kk vanha ja sitten meillä on 8kk bortsu, jotka saavat jakaa keskenään yhden aikuisen koiranpaikan. Pennuille on siis olemassa ihan omat harjoitteensa. Zeldan kanssa treenaillaan myös putkea, myöhemmin pussia, kontaktien alastuloja ja varmaan aletaan jossain vaiheessa myös siivekkeitä kiertelemään ja ohjauskuvioita pohtimaan. Ja ennenkaikkea pidetään hauskaa ja leikitään agilitykentällä niin, että siitä tulee maailman paras paikka, tietysti! Nyt pentu osaa jo juosta hallin ovesta sisään ja radalle, koska tietää, että siellä leikitään. Teslalle opetin nokkimisen ja sen kanssa edetään kontakteilla ja keppei hiotaan yhä vaan paremmiksi. Kisoja pitäs ehkä kattella... ei jotenkin vaan nyt kisat inspaile viime aikojen radalta karkailujen ja hitauden vuoksi. Omissa kisoissa varmaan käydään ja sitten saa mennä schapemestiksiin Markon kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti