Pitäisköhän koettaa kevään ja auringon myötä hieman blogiakin potkia enemmän hereille? Sen verran on taas ohjelmaa ja treeniä tiedossa, että hyvä jos oma kalenteri pysyy perässä. Vappua juhlittiin vaihteeksi kotona keskustassa pyörähtäen. Koiralauma tuplaantui viikonlopuksi ja hyvin meni neljä narttua samassa laumassa kera yhden kollin.
Maanantaina huristeltiin turkuun treenaamaan tokoa Lentsun oppiin Lauran ja Ramoksen seuraksi. Blondit saivat omia koko kahden tunnin yksärin itselleen ja hyvin ne jaksoivat, kun vuoroteltiin kokoajan ja toisaalta oli aikaa keskustelulle eikä ollut kiireen tuntua. Sain Zeldalle hyviä ajatuksia ruudun opettamiseen ja peruutukseen kätevän treenivinkin. Katsottiin myös ohjattua ja tunnaria, joista erityisesti jälkimmäinen hieman aiheutti Zeldan päässä turhaa painetta, mutta nyt keskitytään kapulan palautuksiin ja vahvistetaan edelleen oikeaa mielentilaa. Oli kyllä ihan parhautta päästä pitkästä aikaa Lentsun oppiin. Viime kerrasta onkin jo vuosi. Näillä läksyillä kuitenkin olisi tarkoitus taas selvitä eteenpäin. Laura vielä parturoi hieman Zeldan suksia ja Tesla pääsi parin bortsun kanssa lenkille, joten ei sillekään ihan turha retki.
Tiistaina oli Zeldan agilityt Rajalan Elinan opissa ja tuntui, että taas ollaan päästy eteenpäin. Nyt tarvisi ohjaajan opetella juoksemaan niillä päkiöillä ihan tosissaan. Pääsinpä testaamaan hiukan myös lainakoiraa ja ehkä me vielä tämän kanssa käydään kisoissa. Tässä kohtaa lienee parasta todeta ääneen, että Teslan haaveet päästä SM-kisoihin edes joukkueessa on nyt suurella todennäköisyydellä haudattu. Jokin nyt ei vaan pelitä lajin parissa ja ensisijaisesti tarvitsisi saada selville syyt siihen, miksi koira ei kulje kunnolla kisaradoilla. Vappuaattona käytiin tämä vielä liedossa toteamassa. Ehtoosta vielä Zeldan kanssa tokoilua. Tehtiin sitä mielentilaa ja palautusta tunnarin kanssa sekä ohjattuun samaa juttua.
Keskiviikkona oli viimeinen kerta PK-tottista TVAn hallilla ja sen kunniaksi päätettiin kokeilla mitä A-esteelle kuuluu talven jälkeen. Sillehän kuului vähän liian kivaa. Hyppytreenit ei mennyt ihan putkeen, mutta nyt siirrytään tekemään esteitä ulos ja perjantaina käytiinkin "uudella" kentällä ottamassa keskiviikkoa huomattavasti paremmat treenit.
Torstain teemana oli mielentila ja tätä päästiin tekemään molempien tyttöjen kanssa. Teslan kanssa mennään eteenpäin tasaisen varmasti. Meidän yhteinen kupla on kasvanut ihan valtavasti kiitos Päivin. Tavoitteena on saada se niin vahvaksi, että uskalletaan mennä vielä tämän vuoden puolella kokeilemaan sen kestävyyttä rallytokossa. Ei se tokokaan ole vielä haudattu, mutta vaatii jonkin verran ensin kivoja kisakokemuksia rallyn puolelta. Zelda pääsi näyttämään tunnariongelmaansa Päiville ja saatiin kyllä kullanarvoisia ohjeita. Mulla on Zeldan kanssa hyvin paha tapa ahnehtia asioita, mutta nyt saatiin todella onnistunut treeni ja Zeldasta on ihan huippu huomata miten se edistyy silmissä treenin aikana. Ja sitä on niin helppo lukea, kiitos hörökorvien. Tästä olikin ihan huippukiva fiilis lähteä vetämään agitreenit. Kesälle olen karsinut kouluttamista aika minimiin, joten vedän toistakseksi ainoastaan joka toinen viikko agilityä ja keskityn muiden kouluttamisen sijaan enemmän omien koirien treenaamiseen.
Perjantaina oli aamulla vuorossa hakutreenit. Zeldalla oli vauhtipäällä ja se ensimmäisellä pistolla suoraan maalimiehen ylitse tätä huomaamatta. Seuraavalla se osasi sitten jo hieman paremmin ottaa nenän käyttöön ensimmäisellä lähetyksellä. Nyt alkaa olla motivaatio sitä, mitä sen pitää.
Lauantai meni kyllä ihan hukkaan, kun koko päivä meni koirien kampaamiseen...
Sunnuntaina otettiin sitten vahinkoa takaisin ja ahkeroitiin itsemme aamusti harjavallan ryhmikseen. Sinne mentiin kokeilemaan, jos tuomarisetä olisi tarpeeksi kiltti ja meillä olisi ollut mahdollisuus napata viimeinen sertti Zeldan kanssa. Tuomari setä ei todellakaan ollut turhan kiltti ja sen ensimmäinen kommentti Zeldasta oli, että liian pieni. Siitä sitten saattoikin arvella, että taisi jäädä se punainen nauha tänään saamatta ja Zelda sai lopulta ihan oman värisensä eli keltaisen nauhan. Maritalla kiitokset kuitenkin esittämisestä ja toivonmukaan käyttöluokassa sitten jahdataan sitä viimeistä seuraavan kerran. Tuomarin ainoa positiivinen kommentti arvostelussa oli tyypillinen pää ja kaikessa muussa olikin sitten puutteita. Minusta tuo on just täydellisen kokoinen ja turkkinen. Samalla vaivalla, kun vei Zeldan näytille niin toki ilmoitti Teslan kehään. Tuomari jatkoi samaa linjaa schapeissa ja jätti uroksissa pienemmästä päästä olevat koirat palkitsematta. Avoimen nartuille ei SA:ta heltynyt myöskään. Tesla esiintyi mun kanssa hienosti ja nappasikin punaisen nauhan ja tuomari sijoitti vielä valionartuista kärkeen ja siinä samassa ratkesi PN-kilpailu. Eikä se sitten puudelille riittänyt vaan nappasi komean nuoren miehen edestä punakeltaisen ruusukkeen ja se sitten tarkoitti, että kerran kun näyttelyyn tultiin niin loppuun astihan siellä sitten oli oltava. Mutta onhan se kaunis ja kivahan se on kuulla, että on jonkun muunkin mielestä:
Näyttelyn jälkeen H niinkuin huippu hieno harrastuskoira pääsi hiemen enemmän omille mailleen metsään hakuilemaan. Tehtiin kolmet pistot ja työskentely niillä erinomaista kevään ensimmäisestä helteisestä päivästä huolimatta. Ilmaisussa kyllä sen sijaan oli parantamisen varaan, mutta saattoi näkyä tässä kohtaa pitkä päivä takana.
Eipä tässä auta muukuin jatkaa samalla tohinalla kohti kesää ja nauttia näiden turkkihirmujen kanssa harrastamisesta ja iloita onnistumisista. Ehkä niitä jossain kohtaa tulee enemmän myös harrastusrintamalla kauneuskilpailujen lisäksi.
Maanantaina huristeltiin turkuun treenaamaan tokoa Lentsun oppiin Lauran ja Ramoksen seuraksi. Blondit saivat omia koko kahden tunnin yksärin itselleen ja hyvin ne jaksoivat, kun vuoroteltiin kokoajan ja toisaalta oli aikaa keskustelulle eikä ollut kiireen tuntua. Sain Zeldalle hyviä ajatuksia ruudun opettamiseen ja peruutukseen kätevän treenivinkin. Katsottiin myös ohjattua ja tunnaria, joista erityisesti jälkimmäinen hieman aiheutti Zeldan päässä turhaa painetta, mutta nyt keskitytään kapulan palautuksiin ja vahvistetaan edelleen oikeaa mielentilaa. Oli kyllä ihan parhautta päästä pitkästä aikaa Lentsun oppiin. Viime kerrasta onkin jo vuosi. Näillä läksyillä kuitenkin olisi tarkoitus taas selvitä eteenpäin. Laura vielä parturoi hieman Zeldan suksia ja Tesla pääsi parin bortsun kanssa lenkille, joten ei sillekään ihan turha retki.
Tiistaina oli Zeldan agilityt Rajalan Elinan opissa ja tuntui, että taas ollaan päästy eteenpäin. Nyt tarvisi ohjaajan opetella juoksemaan niillä päkiöillä ihan tosissaan. Pääsinpä testaamaan hiukan myös lainakoiraa ja ehkä me vielä tämän kanssa käydään kisoissa. Tässä kohtaa lienee parasta todeta ääneen, että Teslan haaveet päästä SM-kisoihin edes joukkueessa on nyt suurella todennäköisyydellä haudattu. Jokin nyt ei vaan pelitä lajin parissa ja ensisijaisesti tarvitsisi saada selville syyt siihen, miksi koira ei kulje kunnolla kisaradoilla. Vappuaattona käytiin tämä vielä liedossa toteamassa. Ehtoosta vielä Zeldan kanssa tokoilua. Tehtiin sitä mielentilaa ja palautusta tunnarin kanssa sekä ohjattuun samaa juttua.
Keskiviikkona oli viimeinen kerta PK-tottista TVAn hallilla ja sen kunniaksi päätettiin kokeilla mitä A-esteelle kuuluu talven jälkeen. Sillehän kuului vähän liian kivaa. Hyppytreenit ei mennyt ihan putkeen, mutta nyt siirrytään tekemään esteitä ulos ja perjantaina käytiinkin "uudella" kentällä ottamassa keskiviikkoa huomattavasti paremmat treenit.
Torstain teemana oli mielentila ja tätä päästiin tekemään molempien tyttöjen kanssa. Teslan kanssa mennään eteenpäin tasaisen varmasti. Meidän yhteinen kupla on kasvanut ihan valtavasti kiitos Päivin. Tavoitteena on saada se niin vahvaksi, että uskalletaan mennä vielä tämän vuoden puolella kokeilemaan sen kestävyyttä rallytokossa. Ei se tokokaan ole vielä haudattu, mutta vaatii jonkin verran ensin kivoja kisakokemuksia rallyn puolelta. Zelda pääsi näyttämään tunnariongelmaansa Päiville ja saatiin kyllä kullanarvoisia ohjeita. Mulla on Zeldan kanssa hyvin paha tapa ahnehtia asioita, mutta nyt saatiin todella onnistunut treeni ja Zeldasta on ihan huippu huomata miten se edistyy silmissä treenin aikana. Ja sitä on niin helppo lukea, kiitos hörökorvien. Tästä olikin ihan huippukiva fiilis lähteä vetämään agitreenit. Kesälle olen karsinut kouluttamista aika minimiin, joten vedän toistakseksi ainoastaan joka toinen viikko agilityä ja keskityn muiden kouluttamisen sijaan enemmän omien koirien treenaamiseen.
Perjantaina oli aamulla vuorossa hakutreenit. Zeldalla oli vauhtipäällä ja se ensimmäisellä pistolla suoraan maalimiehen ylitse tätä huomaamatta. Seuraavalla se osasi sitten jo hieman paremmin ottaa nenän käyttöön ensimmäisellä lähetyksellä. Nyt alkaa olla motivaatio sitä, mitä sen pitää.
Lauantai meni kyllä ihan hukkaan, kun koko päivä meni koirien kampaamiseen...
Sunnuntaina otettiin sitten vahinkoa takaisin ja ahkeroitiin itsemme aamusti harjavallan ryhmikseen. Sinne mentiin kokeilemaan, jos tuomarisetä olisi tarpeeksi kiltti ja meillä olisi ollut mahdollisuus napata viimeinen sertti Zeldan kanssa. Tuomari setä ei todellakaan ollut turhan kiltti ja sen ensimmäinen kommentti Zeldasta oli, että liian pieni. Siitä sitten saattoikin arvella, että taisi jäädä se punainen nauha tänään saamatta ja Zelda sai lopulta ihan oman värisensä eli keltaisen nauhan. Maritalla kiitokset kuitenkin esittämisestä ja toivonmukaan käyttöluokassa sitten jahdataan sitä viimeistä seuraavan kerran. Tuomarin ainoa positiivinen kommentti arvostelussa oli tyypillinen pää ja kaikessa muussa olikin sitten puutteita. Minusta tuo on just täydellisen kokoinen ja turkkinen. Samalla vaivalla, kun vei Zeldan näytille niin toki ilmoitti Teslan kehään. Tuomari jatkoi samaa linjaa schapeissa ja jätti uroksissa pienemmästä päästä olevat koirat palkitsematta. Avoimen nartuille ei SA:ta heltynyt myöskään. Tesla esiintyi mun kanssa hienosti ja nappasikin punaisen nauhan ja tuomari sijoitti vielä valionartuista kärkeen ja siinä samassa ratkesi PN-kilpailu. Eikä se sitten puudelille riittänyt vaan nappasi komean nuoren miehen edestä punakeltaisen ruusukkeen ja se sitten tarkoitti, että kerran kun näyttelyyn tultiin niin loppuun astihan siellä sitten oli oltava. Mutta onhan se kaunis ja kivahan se on kuulla, että on jonkun muunkin mielestä:
Näyttelyn jälkeen H niinkuin huippu hieno harrastuskoira pääsi hiemen enemmän omille mailleen metsään hakuilemaan. Tehtiin kolmet pistot ja työskentely niillä erinomaista kevään ensimmäisestä helteisestä päivästä huolimatta. Ilmaisussa kyllä sen sijaan oli parantamisen varaan, mutta saattoi näkyä tässä kohtaa pitkä päivä takana.
Eipä tässä auta muukuin jatkaa samalla tohinalla kohti kesää ja nauttia näiden turkkihirmujen kanssa harrastamisesta ja iloita onnistumisista. Ehkä niitä jossain kohtaa tulee enemmän myös harrastusrintamalla kauneuskilpailujen lisäksi.