keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Lupa liidellä...

...ainakin luuston puolesta :D

Tämän kevään jännittävin retki suuntautui Kankaanpäähän. Kovasti yritin tsempata itseäni, että ei se Ö-lonkilla tuolleen koikkeloisi, mutta samalla kauhulla odotin, että mitä tuhoa on saanut aikaan tuolla vieterimäisellä liikkeellään ja satakunnan liukkaista talvistakin joutunut selviämään yms muita kauhukuvia. Ventelä tuumasi, että terve on. Selässä oli oikeat määrät nikamia eikä epäpuhtauksia, kyynärät nollat ja lonkat been luokkaa. Kennelliitto oli samaa mieltä ja virallinen lausunto siis B/B ja 0/0!!! Selkää en tässä kohtaa pistänyt lausuttavaksi, kun jossain kohtaa kuitenkin varmaan otetaan ne viralliset spondyloosikuvat ja tähän hätään itselle riittää se mitä kuvat ja eläinlääkäri kertoo.

Kuvat:









Eipä se toki koiraa olisi muuttanut, vaikka olisi jotain muuta tullut, mutta olisihan se ollut sääli jarruttaa noissa rankemmissa lajeissa (agility, haku), kun koirassa tuntuu olevan muuten hurjasti potentiaalia, jos vain onnistun sen kouluttamaan. Varsinkin agility on nivelille sen verran rankka laji, että Ohmin kokoisella koiralla olisi varmasti huonompi tulos pistänyt jarrua. Nyt on kuitenkin luuston puolesta lupa harrastaa eikä tarvitse murehtia!

Ilmoittauduttiin vallan tottiskurssille, jos saataisiin vähän rotia treeniin ennen maasto- ja kenttäkautta. Agilityssä pitäisi ilmeisesti alkaa miettiä noita kontakteja. Muutamat näyttelytkin on kalenterissa ja MH-kuvaus tälle vuodelle niin ollaan tyytyväisiä harrastusrintamaan. Muissa lajeissa tehdään omaa tahtia ilman suurempaa stressiä ja kiirettä, jos tulee jossain valmista niin tulee, mutta jos ei niin ei. Zeldan kanssa olisi kuitenkin tarkoitus käydä kokeissa ainakin tokossa ja ehkä jopa korkata rallyura. Teslan tavoite on myös saada rallystä koulari tai kaksi. Eli ei pitäisi tulla tekemisen puutetta tälle vuodelle :)

Onni on kolme tervettä ja upeaa harrastuskaveria, joiden jokaisen kanssa on ilo tehdä! Saa olla kiitollinen.

perjantai 16. helmikuuta 2018

Vuosi vaihtui ja uutta mennään eteenpäin

Tämä paikka on ollut kyllä ihan rappiolla...

Hieman on rasittanut blogin kirjoitusta rotujärjestötoiminta ja sen tuoma JTO-velvoite, jonka osuus omalla kohdalla oli tämän hetkisiin resursseihin nähden ihan riittävä rutistus. Ja kyllähän tuo yhdistystoiminta noin muutenkin on välillä harmaita hiuksia aiheuttavaa, kun sitä varmasti jokapaikassa pyöritetään olemattoman pienellä aktiiviporukalla. Ehkä sitä voisi itsekin yrittää oikeasti siirtä taka-alalle ja keskittyä vain ainoastaan asioihin, joista konkreettisesti saa itse iloa, kuten leirien ja koulutusten järjestäminen. Tosin se vaatii tällä luonteella aika paljon yrittämistä :D

Jouluna vietettiin pieni loma Heinolassa, jossa tuli nautittua olemisesta, syömisestä, juomisesta ja lautapeleistä. Ja olihan meillä Ohmin veljesten Spurren ja Urhon kanssa toki treffit tällä kertaa agilityn parissa. Uusivuosi meni Marin kanssa maalla ja vähän Nakkilassa. Koiralauma sai kuunnella raketteja sopivan etäällä taajamasta. Eipä Ohmi mitään onneksi reagoinut muuta kuin rakasti Volvo-nöffiä minkä ehti. Heti tammikuun alkuun tuli itselle työkeikka lappiin ja koirat pääsivät taas Heinolaan. Alkuvuosi on jokseenkin alkanut kiireisesti, mutta kyllä tämä tästä varovaisesti ehkä tasaantuu.

Mutta missä sitä sitten oikein mennään ja mitä on suunnitelmissa?

Teslan kanssa ei ole tehty mitään erityisen konkreettista, mutta se on päässyt aina tilaisuuden tullen hieman rallytemputtamaan. Täytyisi nyt vaan ilmoittaa se kokeeseen ja käydä mielellään jossain ratatreeneissä. Näyttelyiden suhteen olisi tarkoitus ottaa edellisvuotta rauhallisemmin, mutta jos kesällä on koira kunnossa niin varmaan lähinäyttelyissä saatetaan pyörähtää ja erkkariin olisi hienoa päästä kerran käymään veteraanikehässä. Ja ulkomaanreissusta toki myös haaveillaan, kun aika ja talous antaa periksi.

Zelda on ollut nyt agilitytauolla, mutta kontakteja olisi kevään aikana tarkoitus hioa ja kesällä sitten ulkokisoihin radoille. Toki se pääsi veljesten kanssa aksailemaan, kun oli oikein hiekkapohjahalli tarjolla. Aloitettiin nyt myös Päivin eheät harjoitukset kurssilla ja tavoitteena on tarkoitus päästä tänä vuonna katsomaan, miltä se voivoi tuntuu. Käytiin myös irtotunnilla tottistreenissä ja sieltä kyllä kamalan kiva fiilis. Ja ehkä me opetellaan saksalainen niin voidaan sitten rallatella.

Ohmi on iso ja takkuinen. Se päätti messarin jälkeen, että nyt alkaa tulla takkua halusit tai et. Ei siis auta muu kuin ilmoittaa se nopeasti näyttelyyn. Ohmi on aksannut melkoisen ahkeraan. Oltiin Jaakon yksärillä ja se on myös ominut pitkälle kaikki Zeldan treenit. Ei se kyllä vielä paljon mitään osaa, mutta hitaasti hyvää tulee ja pian on ne huikean jännittävät luustokuvatkin edessä niin katsellaan sitten aletaanko edes opetella kontakteja. Ohmikin oli tottisirttarilla ja päästiin vähän eteenpäin seuraamisessa. Täytynee vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja todeta ettei se tule tämän tapauksen kanssa ilmaiseksi. Ohmille täytyisi kyllä keksiä joku kurssipaikka niin tulisi treenattua välillä valvovan silmän alla eikä vaan höntsäiltyä. Onneksi ensi viikolla tottistellaan hakuporukan kanssa niin siellä saa ainakin jotain valvontaa.



Ja pienenä yllätyksenä Zeldasta tuli vuoden 2017 aktiivibriardi! Ei olla kauhean aktiivisia oltu, mutta riittävän kuitenkin. Ehkä me jatkamme samaa rataa, jotta saadaan kilpailla tittelistä myös tämän vuoden koitoksilla! Ohmikin sijoittui siinä kisassa 4. ja pentukisassa 5. Zelda oli myös 3. agilitybriardikisassa yhdellä luvallaan.

Semmosta tänne eli eteenpäin mennään ja toivotaan, että saadaan vielä nauttia hiukan aikaa lumesta ja talvesta ennen maastokautta!