Päästiin osallistumaan Zeldan kanssa Myytin koulutuspäivään, jossa aihe oli otsikon mukaista agilityä Hillin Satun opissa. Meidät oli laitettu ”Sinkoilijat” –ryhmään, vaikka oikeastaan Zeldan suurin ongelma lienee estehakuisuus, saalistaminen, omapäisyys ja vallattomuus seinän toisella puolella. Me treenaamme siis samassa hallissa niin tottelevaisuutta ja agilityä ja tuolla väliseinällä on jokin maaginen merkitys, kun toisella puolella tuppaa unohtumaan kaikki perusasiat kuten paikoillaan istuminen ja lelun palautus.
Ohjaajapehmeiden ja nöyrien schapejen sekä yli kuuliasen
Salli-briardin kanssa en ole joutunut painimaan vastaavien ongelmien kanssa
kuin Zeldan. Olen saanut kaikki koulutusvirheet anteeksi ja agility on lähinnä
ollut sitä oman liikkumisen ja ohjaamisen hallintaa, jota koirat ovat lukeneet
ilman sen kummempaa opetusta. Esteiden oikeaoppinen suorittaminen ja irtoaminen
ovat oikeastaan Teslan kanssa ainoat asiat, joita olen oikeasti opettanut. Se
ohjautuu huonosti takaa, mutta suurin osa meille sopivista ohjauksista on
mahdollista toteuttaa edestä.
Nyt väännetään tätä mahdottoman vaikeaa ja kiehtovaa lajia
kuitenkin Zeldan kanssa. Koiralla on rodun edustajaksi erinomaiset fyysiset
puutteet, siltä löytyy sitä draivia, jota Teslalle hieman soisin enemmän ja se
rakastaa tekemistä sekä agility, esteitä ja juoksemista, mutta se ei ohjaannu
sitten pätkääkään suuntaan eikä toiseen.
Se ei malta istua lähdössä ja se ei malta suorittaa esteitä eikä keskittyä eikä
varsinkaan ymmärrä lukea ohjausta. Se saalistaisi ohjaaja ja kyttäisi patukkaa
sekä rallattelisi mielellään patukka suussa ympäri kenttää ja suorittaisi siinä
matkan varrella niitä esteitä omatoimisesti. Mikä tässä sitten on niin vaikeaa?
Ja eikö sitä neljän koiran (jotka lähes itse kouluttamia yhtä lukuun ottamatta)
kanssa kisanneena jo osaisi sen viidennen kanssa toimia oikein?
Tämä koulutus oli kyllä ihan meitä varten suunniteltu ja
kyllähän sieltä ajatuksia irtosi. Ohjaamiskiemuroiden sijaan keskityttiin nyt
oikeasti siihen, että miten sen koiran saa toimimaan ja tehtiin paljon
erilaisia asioita, joita on tottunut sisäistämään ja uskoisin näistä
harjoitteista meille jopa jotain hyötyä olevan. Kouluttaja kehotti vaihtamaan
nyt lelut makupaloihin. Zelda ei kyllä näyttänyt koulutuksessa patukan kanssa
ihan parastaan, koska oli niin rallattelu tuulella. Mutta makupala koulutukseen
siirtymisessä estehakuisuuden vahvistamiseksi on kuitenkin meille tässä kohtaa
selkeästi tarpeet. Tässä kohtaa sitä miettii, että kun olen Teslan kanssa
pyrkinyt vauhdin ja draivin vahvistamiseen niin täytyisikö mun ne koiralla,
jolla ne on luonnostaa niin pystyä jättämään hetkeksi sivuun ja keskittyä
oikeasti opettelemaan niitä yksinkertaisia ohjauksia sekä esteiden suorituksia?
Laittaa ensin ne palaset kohdilleen ja sitten alkaa niistä rakentamaan sitä
agilityä. Käytännön harjoituksina palasiksi saatiin kolmiotreeniä ja sitten
sitä, että itse malttaisi ja odottaisi ja antaisi koiran suorittaa esteitä,
jopa niin että itse kävelee, mutta koira suorittaa.
Hieman kokosin parhaita paljoja meidän harjoituksista
kasaan. Kaikki on videolla ja nämä muutamat toistot tässä seuraavassa vaativat
alle, väliin ja jatkoksi kymmeniä vastaavia! Teslan kanssa meillä on ollut
agilityssä semmoinen kolmen toiston sääntö, jota ollaan yritetty noudattaa.
Zeldan kanssa tämä koulutus tuli kyllä ihan tilaukseen ja saatiin paljon
treeniaiheita, joita yritetään nyt noudattaa. Meillä on 2x2 kepit tilauksessa,
joten niiden avulla tehdään kesän aikana täydellistä jälkeä ja pari hyppyä tai
oikeastaan kolme olisi kiva saada jostain kasaan. Tässä nyt se video ja sen
jälkeen muihin aiheisiin:
Vielä sen verran agia, että tähän perään Teslan kolmosten korkkaus 17.4 videoin:
Ja sitten meidän mainion maanantain kymppiryhmän häiriötreeneistä Zeldan osuutta:
Ja loppuun tiivistetyt tokokriisit ja murheenkryynit:
*Liikkeistä pysähtyminen on kadonnut totaalisesti ja koe on viikon päästä, yhyy!
*Paikkamakuussa on hirveä kuunteluongelma siinä kohtaa, kun pitäisi mennä maahan
*Luoksepäästävyydessä ei pysy koira housuissaan ja sen jälkeen varsinkin on vaikea keskittyä kuuntelemaan paikkamakuu käskytystä, pysyy kyllä, kun sinne pääsee., mutta ei tahdota yhtään pistemenetyksiä saati nollausta niin typerästä asiasta.
*Maahanmeno on edelleen hidas, mutta teknisesti pystyy kyllä nopeaan, mutta se nopea suoritus ei ole rakentunut käskytyksen yhteyteen
*Seuraaminen on parhaillaan parasta, mutta jos ei keskity niin käännökset menee ketuille
*Luoksetulo nyt vaan vaatii treeniä, se loppuasento, mutta vauhti on super ja pystyy istumaan paikoillaan
*Linnut on tulleet takaisin! Mutta pakko sanoa, että jos se vielä syksyllä lähti päättömästi niiden perään niin nyt se lähtee ainoastaan "vapaalla" tai jos ohjaaja toimii typerästi, esim. hermostuu, kun koira ei osaa pysähtyä niin koira keksii kyllä parempaa puuhaa...
Mutta hei täytyyhän jonku tarjota kansalle niitä sirkushuveja!
(Toi kuranen ja takkunen blondi noiden muiden keskellä on mun)