Agilityssä peli ollaan menetetty siinä vaiheessa, kun radalla viihdytään yli minuutin verran. Se sopii meille. Tesla ei ehdi kyllästyä eikä kehittää omiaan, kun aina edellisen tehtävän (esteen) suoritettua on jo oltava selvillä seuraava. Tämä ei tosin toimi, jos suoritusvarmuudessa on moittimista. Ja meillähän on. Lempäälän kisoissa pussit koituivat kohtaloksi ja viimeinen LUVA jäi kiinni mustasta pussista. Ensimmäinen rata oli muuten vain sähläystä. Tulipahan hankittua ne palkintohyllyt nyt sitten ainakin ;) Seuraava yritys näillä näkymin 27.3 Liedossa.
Miten mä saan tolle koiralle muutamassa viikossa kestävyyttä sen verran, että malttaa maata paikalla makuussa sen järjettömän pitkän ja ikuisuudelta tuntuvan kaksiminuuttisen? Miten mä reagoin, kun se nousee ylös? Entä, jos se lähtee hiippailee mun luokse? Entä, jos se tulee luokse asti ja alkaa hyppiä vasten?
Jätettiin paikallamakuu ongelma jäähylle, kun lähdettiin sunnuntaina Keravalle Tammisen Katjan toko-oppiin. Aamu kuudelta otin naapurista Michellen ja Lunan kyytiin. Hienosti Luna malttoi ensimmäisen pitkän matkansa. Viimeisten kilometrien kohdalla alkoi piippaaminen, johon auttoi Teslan siirto peräkonttiin ja Luna häkkiin takapenkille.
Mä olin valinnut meille seuraamisen ja noudon. Aloitettiin oma koulutustuokiomme kisanomaisella hihnatta seuraamisella liikkurin kera. Katja katsoi tiukalla silmällä ja antoi tuomionsa. Täyskäännös vasempaan on hirveä. Se saadaan unohtaa kokeesen asti. Oikea on ihan siisti, joten sillä mennään toistaiseksi. Muuten oli ihan alokaskelpoisaa seuraamista. Vähän jätätti välillä käännöksistä ja semmoista, mutta kontakti säilyi. PA-treeniä peilin avulla, että ei tulisi niitä ei niin täydellisiä palkattua!
Oi nouto, oi nouto! Kapulan viskominen on rumaa. Olen samaa mieltä, enkä siitä tykkää sitten yhtään. Tesla ei osaa istua rauhassa paikallaan, joten ensin treenataan sitä ja siedätetään koira siihen, että kuonoa saa silitellä. Sitten laipoista kiinni ja koira pitää kapulaa. Pitäminen ja noutaminen on yksi asia, joten yksi käskysana, näin meillä onkin "Tuo" ja sitten irrottaminen "Kiitos". Periaatteessa koko noudon voi ottaa siinä tuolilla istuen, kun koira siis tulee noudossa eteen. Katja näytti omalla koirallaan mallia, mikä on tavoite ja harjoituksen tarkoitus. Hyvältä näytti. Sitten joskus, kun koira osaa istua rauhassa ja sietää sen, että kuonoa kosketellaan ja kapula on suussa ilman, että sitä järsitään, niin edetään pikkuhiljaa siihen, että koira ottaa itse kapulan maasta jne. Tästä voi myös huomauttaa koskemalla kuonoa. Ja sitten tosiaan, että se kapula on oikeassa kohdassa, koska liian perällä oleva pitoasento auttaa järsimistä. Tämän sekavan selityksen tärkein tarkoitus on, että mä suurinpiirtein muistan homman, kun aletaan huhtikuussa taas treenaamaan noutoa selkeämmällä systeemillä. Tähän kuuhun kuuluu paikallamakuuta paikalla makuun päälle...
Paljon tuli sitten kaikenmoisia pointteja muiden ongelmia seuratessa. Kun treenataan paikalla makuussa kestoa niin lyhyt matka ja päinvastoin. Piiloakin voi treenata lyhyellä matkalla ja piiloon ei "kadota" vaan kokeessakin voi tehdä selkeän käännökset eikä mitään luikahduksia. Mun oli pakko kokeilla paikallamakuuta lyhyellä ajalla niin, että menin toiseen huoneeseen ja tuntui, että Teslalle se ei ole ongelma. Perjantaina treenailin haasteellisissa olosuhteissa tallin käytävällä hevosten kolistellessa ympärillä kakkakikkareiden seassa niin paikallamakuu oli paljon parempaa kuin treenihalleissa. Mitä enemmän häiriötä ympärillä, sitä paremmin koira malttaa maata ja keskittyä tehtävään. Tai ehkä se keskittyy ympärillä olevaan sähläykseen eikä ehdi keksiä muuta kivaa... HUOH.
Sulais jo noi loskapaskat niin pääsisi treenaa ulos! Olohuone ei meitä enää pahemmin palvele, vaikka ainahan voi hinkata perusasentoa, käännöksiä, kaukoja, seisomista jne, mutta suurimmat ongelmat on muissa liikkeissä. Ohjattuihin tokoihin päästään ehkä sitten, kun lumet sulaa... Jatketaan lukiossa TVA:lla, mutta mahduttiin vain sunnuntain ryhmään ja sunnuntait ovat täynnä tärkeämpiä menoja ;) mm. kaikki turun ykkösten kisat ovat järjestään sunnuntaisin... Harkitsen jotain yksityistä, mutta aika heikko on niiden suhteen tilanne tässä kaupungissa, joten taidetaan keskittyä omatoimitreeniin ja muihin koulutuksiin. Ja pitää kouluttaa kaikki kaverit liikkureiksi ;)
Kiitokset suuret Sannalle, kun viitsit järjestää noita koulutuspäiviä. Me luvataan Teslan kanssa olla aina mukana kun vaan saadaan aikatauluihin sopimaan ja budjetti antaa myöten!
Miten mä saan tolle koiralle muutamassa viikossa kestävyyttä sen verran, että malttaa maata paikalla makuussa sen järjettömän pitkän ja ikuisuudelta tuntuvan kaksiminuuttisen? Miten mä reagoin, kun se nousee ylös? Entä, jos se lähtee hiippailee mun luokse? Entä, jos se tulee luokse asti ja alkaa hyppiä vasten?
Jätettiin paikallamakuu ongelma jäähylle, kun lähdettiin sunnuntaina Keravalle Tammisen Katjan toko-oppiin. Aamu kuudelta otin naapurista Michellen ja Lunan kyytiin. Hienosti Luna malttoi ensimmäisen pitkän matkansa. Viimeisten kilometrien kohdalla alkoi piippaaminen, johon auttoi Teslan siirto peräkonttiin ja Luna häkkiin takapenkille.
Mä olin valinnut meille seuraamisen ja noudon. Aloitettiin oma koulutustuokiomme kisanomaisella hihnatta seuraamisella liikkurin kera. Katja katsoi tiukalla silmällä ja antoi tuomionsa. Täyskäännös vasempaan on hirveä. Se saadaan unohtaa kokeesen asti. Oikea on ihan siisti, joten sillä mennään toistaiseksi. Muuten oli ihan alokaskelpoisaa seuraamista. Vähän jätätti välillä käännöksistä ja semmoista, mutta kontakti säilyi. PA-treeniä peilin avulla, että ei tulisi niitä ei niin täydellisiä palkattua!
Oi nouto, oi nouto! Kapulan viskominen on rumaa. Olen samaa mieltä, enkä siitä tykkää sitten yhtään. Tesla ei osaa istua rauhassa paikallaan, joten ensin treenataan sitä ja siedätetään koira siihen, että kuonoa saa silitellä. Sitten laipoista kiinni ja koira pitää kapulaa. Pitäminen ja noutaminen on yksi asia, joten yksi käskysana, näin meillä onkin "Tuo" ja sitten irrottaminen "Kiitos". Periaatteessa koko noudon voi ottaa siinä tuolilla istuen, kun koira siis tulee noudossa eteen. Katja näytti omalla koirallaan mallia, mikä on tavoite ja harjoituksen tarkoitus. Hyvältä näytti. Sitten joskus, kun koira osaa istua rauhassa ja sietää sen, että kuonoa kosketellaan ja kapula on suussa ilman, että sitä järsitään, niin edetään pikkuhiljaa siihen, että koira ottaa itse kapulan maasta jne. Tästä voi myös huomauttaa koskemalla kuonoa. Ja sitten tosiaan, että se kapula on oikeassa kohdassa, koska liian perällä oleva pitoasento auttaa järsimistä. Tämän sekavan selityksen tärkein tarkoitus on, että mä suurinpiirtein muistan homman, kun aletaan huhtikuussa taas treenaamaan noutoa selkeämmällä systeemillä. Tähän kuuhun kuuluu paikallamakuuta paikalla makuun päälle...
Paljon tuli sitten kaikenmoisia pointteja muiden ongelmia seuratessa. Kun treenataan paikalla makuussa kestoa niin lyhyt matka ja päinvastoin. Piiloakin voi treenata lyhyellä matkalla ja piiloon ei "kadota" vaan kokeessakin voi tehdä selkeän käännökset eikä mitään luikahduksia. Mun oli pakko kokeilla paikallamakuuta lyhyellä ajalla niin, että menin toiseen huoneeseen ja tuntui, että Teslalle se ei ole ongelma. Perjantaina treenailin haasteellisissa olosuhteissa tallin käytävällä hevosten kolistellessa ympärillä kakkakikkareiden seassa niin paikallamakuu oli paljon parempaa kuin treenihalleissa. Mitä enemmän häiriötä ympärillä, sitä paremmin koira malttaa maata ja keskittyä tehtävään. Tai ehkä se keskittyy ympärillä olevaan sähläykseen eikä ehdi keksiä muuta kivaa... HUOH.
Sulais jo noi loskapaskat niin pääsisi treenaa ulos! Olohuone ei meitä enää pahemmin palvele, vaikka ainahan voi hinkata perusasentoa, käännöksiä, kaukoja, seisomista jne, mutta suurimmat ongelmat on muissa liikkeissä. Ohjattuihin tokoihin päästään ehkä sitten, kun lumet sulaa... Jatketaan lukiossa TVA:lla, mutta mahduttiin vain sunnuntain ryhmään ja sunnuntait ovat täynnä tärkeämpiä menoja ;) mm. kaikki turun ykkösten kisat ovat järjestään sunnuntaisin... Harkitsen jotain yksityistä, mutta aika heikko on niiden suhteen tilanne tässä kaupungissa, joten taidetaan keskittyä omatoimitreeniin ja muihin koulutuksiin. Ja pitää kouluttaa kaikki kaverit liikkureiksi ;)
Kiitokset suuret Sannalle, kun viitsit järjestää noita koulutuspäiviä. Me luvataan Teslan kanssa olla aina mukana kun vaan saadaan aikatauluihin sopimaan ja budjetti antaa myöten!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti