Tiistaina meillä oli viimeinen kurssikerta agilityn lumossa, mutta uskon meidän jatkavan vielä seuraavassa jaksossa. Alkuun treenattiin pätkää, jossa koetin ensin sylkkäriä ja se ei toiminut sitten yhtään koiran kanssa. Tuntui alkuun helpolta, mutta sitten käytännössä ei lainkaan. Tesla sitten alkaa vielä lukemaan itse rataa, kun jäädään hinkkaamaa eikä keskity ohjaukseen lainkaan. Toisella tapaa sujui hieman paremmin...
Toiveiden mukaan otettiin lopuksi keinua ja se oli ihan hirvittävää. Teslaa jännitti niin kamalasti se keinu eikä se olisi millään halunnut suorittaa sitä, mutta suoritti kuitenkin hitaasti ja epävarmasti sekä haluttomasti. Kontaktilla oli kyllä ihan kiva hengailla. Siihen, kun pääsee niin ei mitään hätää. Keinutreeniä on nyt pakko alkaa tekemään oikein olan takaa... kai se siitä?
Keskiviikkona oli WeCAn helle-epikset ja päätin osallistua mölliluokkaan. Ohjaajaa jännitti vallan hirveästi. Rata ei ollut paha vaan juuri sopiva mölleille. Tuomarin mukaan perin Raumalainen rata. Tuomarina oli siis Anne Trygg. Esteitä oli vain kolmetoista ja ihanne aika 50s, joten jokaisella oli mahdollisuus suorittaa rata rauhassa. Rata oli sinänsä helppo, mutta mutkaa löytyi, joten ohjausta olisi päässyt harjoittelemaan. Minä en uskaltanut jättää edes koiraa paikoille, kun se luki tietysti jännityksen ja oli jo menossa radalle kovasti. Meillä alkaa olla paikalla olo kunnossa niin en uskalla sitä sitten möllikisoissa tietenkään treenata, kun sössisin homman omalla jännityksellä. Huolimatta kömpelöstä ohjaamisesta Tesla suoritti puhtaan radan ajalla 27,56 ja voittajasta jäätiin vain puolisen sekunttia. Muita osallistujia ei ollutkaan, joten palkintosija oli jokatapauksessa varma, mutta tulihan se sentään nollalla niin siihen voi olla tyytyväinen.
Nyt sitten pitää saada meidän yhteistyötä vain hiottua ja ohjaukseen paljon hienosäätöä ja ne kepit vauhdikkaan varmoiksi ja se KEINU KUNTOON. Sen kanssa mennään kyllä tänään hallille taistelemaan kahden apuohjaajan voimin... Onneksi meillä on aikaa =)
torstai 29. heinäkuuta 2010
maanantai 26. heinäkuuta 2010
Helteiden välissä
Ei tämä elämä niin vaikeaa ilman toimivaa konetta ole, mutta blogia ei tule päivitettyä, kaikesta on pihalla ja laskujen maksaminen tuottaa vaikeuksia. Nyt siirryin taas siistiin sisätyöhön ja toimistohommiin ainakin täksi viikoksi.
Mitäs Teslalle kuuluukaan? Valeraskautta ja juoksujen jälkeistä masennusta. Eikä helteetkään ole pahemmin auttaneet yleiseen apaattisuuteen. Nyt tehdään pesää öisin sängyn alle, ihan kun muutenkaan ei kuumuudessa heräisilisi muutaman tunnin välein. Koipea nostellaan edelleen ja merkkaillaan kuin mikäkin uros. Hirveä hormoonihyrrä tuo, toivottavasti tämä ei ole joka juoksuista. Tosin nyt alkaa jo hieman helpottaa. Ja silmälasit tuhottiin tuossa yhtenä päivänä, joten kyllä siellä jotain ylimääräistä energiaa on päässyt jonnekin patoutumaan.
Meillä on Wecan treeneistä ollut kesätaukoa eikä ole kyllä itsenäisestikään tullut treenattua. Kepit on vihdoin omasta takaa, mutta eihän tuo koira 30 asteen helteillä mitään jaksa tehdä eikä omistaja. Eikä viitsi väkisin treenata mitään, mihin tarvitaan nimenomaan sitä draivia, intoa ja vauhtia. Pähkäilyssä on myös kovasti ollut, millä keinolla sitä haetaan ja vinoihin olen nyt päätynyt toistaiseksi.
Ollaan nyt käyty Teslan kanssa kolmesti yksityisellä agility kurssilla ja olen tykännyt kovasti. Kolmannella kerralla Tesla oikein yllätti olemalla monta kertaa nopeampi kuin aiemmin. Eli kyllä sitä vauhtia löytyy tarpeen tullen =) Tesla tuntuu myös viihtyneen hyvin ja onhan se ihana treenata hellesäällä viileässä sisätilassa. Olemme treenanneet irtoamista ja ihan perusjuttuja kuten valsseja ja sitten käännöksiä yms. Kurssi on ykkösluokkaan valmistava kurssi ja kovasti tekisi mieli jatkaa vielä tuolla toinenkin kurssi perään.
Keskitytään nyt täysillä agilityyn ja katsellaan syksymmällä miten pelastuskoiratreenit alkaa pyöriä. Harmittaa hieman, kun ei päästy jälkikurssille, mutta ei voi mitään. Täytyy katsella, jos joskus joku toinen koirakoulu tarjoaisi jotain jälkikurssia... Ei oikein inspiroi ryhtyä treenaamaan uutta lajia oman päänsä mukaan vaan olisi kiva saada alusta asti opastusta ja siitä olisin kyllä valmis ihan maksamaankin, jos vaan jollekin raha kelpaisi :D Koirankoulutus on mennyt ihan bisnekseksi niin otetaan siitä sitten kaikki irti eikä valiteta ;)
Toisaalta, jos tuo jälkikurssi olisi onnistunut niin en olisi mennyt agilitykurssille, joten ehkä parempi näin päin. Pitänee sitten seuraavan koiran kanssa keskittyä enemmän PK-lajeihin ja toivoa, että Teslasta tulee loistava agilitykoira ja löydetään inspiraatiota tokoilla.
Tokoiluakin on helteet haitanneet ja tavoitteet siirtyy eteenpäin vauhdilla. Alkaa näyttää siltä, että schapemestiksissä startataan vaan mölliluokassa. Harmi, kun täällä päin ei tunnu olevan "nakkiluokkaa" missään möllikisoissa niin pääsisi treenaamaan vähän tokokisailua, koska meillä menee vielä paljon aikaa, että koiran inspiraatio tokossa säilyy häiriön alla ilman houkuttelemista. Hitaasti hyvää tulee? Toisaalta se edistyminen tapahtuu sitten aina harppauksin. Oppihan tuo olemaan paikoillaankin ihan vaan vahingossa ja huomaamatta. Seuraaminen on tällä hetkellä suurin ongelma. Eihän siinä, kun se olisi kunnossa ja paikalla makuu saataisiin 100 % niin johan me oltaisiin kisakunnossa alokkaaseen ;) Kohta päästään taas ohjattuihin treeneihin niin ihmeitä voi tapahtua.
Parin viikon päästä meillä on jo schapendoesleiri, jossa siis kaksi päivää Lentsun tokokoulutusta. Toivonmukaan sieltä saadaan sitten tokoinspiraatiota pidemmäksi aikaa ;) Ilmoittauduin myös syyskuussa paimennusleirille, joten jännityksellä odotan mitä tuo pikkupiski tuumaa lampaista. Paikka on Kuopiossa asti, mutta ainakin kouluttaja tuntee rodun ja ymmärtää myös näiden ei niin perinteisti Suomessa käytettyjen mannermaisten paimenrotujen päälle eli mukava päästä tutustumaan lajiin tältä kannalta ja katsellaan sitten jatkoa, että kannattaako lähempänä käydä harrastamassa paimentamista. Lammasfarmista haaveillen ;)
Mitäs Teslalle kuuluukaan? Valeraskautta ja juoksujen jälkeistä masennusta. Eikä helteetkään ole pahemmin auttaneet yleiseen apaattisuuteen. Nyt tehdään pesää öisin sängyn alle, ihan kun muutenkaan ei kuumuudessa heräisilisi muutaman tunnin välein. Koipea nostellaan edelleen ja merkkaillaan kuin mikäkin uros. Hirveä hormoonihyrrä tuo, toivottavasti tämä ei ole joka juoksuista. Tosin nyt alkaa jo hieman helpottaa. Ja silmälasit tuhottiin tuossa yhtenä päivänä, joten kyllä siellä jotain ylimääräistä energiaa on päässyt jonnekin patoutumaan.
Meillä on Wecan treeneistä ollut kesätaukoa eikä ole kyllä itsenäisestikään tullut treenattua. Kepit on vihdoin omasta takaa, mutta eihän tuo koira 30 asteen helteillä mitään jaksa tehdä eikä omistaja. Eikä viitsi väkisin treenata mitään, mihin tarvitaan nimenomaan sitä draivia, intoa ja vauhtia. Pähkäilyssä on myös kovasti ollut, millä keinolla sitä haetaan ja vinoihin olen nyt päätynyt toistaiseksi.
Ollaan nyt käyty Teslan kanssa kolmesti yksityisellä agility kurssilla ja olen tykännyt kovasti. Kolmannella kerralla Tesla oikein yllätti olemalla monta kertaa nopeampi kuin aiemmin. Eli kyllä sitä vauhtia löytyy tarpeen tullen =) Tesla tuntuu myös viihtyneen hyvin ja onhan se ihana treenata hellesäällä viileässä sisätilassa. Olemme treenanneet irtoamista ja ihan perusjuttuja kuten valsseja ja sitten käännöksiä yms. Kurssi on ykkösluokkaan valmistava kurssi ja kovasti tekisi mieli jatkaa vielä tuolla toinenkin kurssi perään.
Keskitytään nyt täysillä agilityyn ja katsellaan syksymmällä miten pelastuskoiratreenit alkaa pyöriä. Harmittaa hieman, kun ei päästy jälkikurssille, mutta ei voi mitään. Täytyy katsella, jos joskus joku toinen koirakoulu tarjoaisi jotain jälkikurssia... Ei oikein inspiroi ryhtyä treenaamaan uutta lajia oman päänsä mukaan vaan olisi kiva saada alusta asti opastusta ja siitä olisin kyllä valmis ihan maksamaankin, jos vaan jollekin raha kelpaisi :D Koirankoulutus on mennyt ihan bisnekseksi niin otetaan siitä sitten kaikki irti eikä valiteta ;)
Toisaalta, jos tuo jälkikurssi olisi onnistunut niin en olisi mennyt agilitykurssille, joten ehkä parempi näin päin. Pitänee sitten seuraavan koiran kanssa keskittyä enemmän PK-lajeihin ja toivoa, että Teslasta tulee loistava agilitykoira ja löydetään inspiraatiota tokoilla.
Tokoiluakin on helteet haitanneet ja tavoitteet siirtyy eteenpäin vauhdilla. Alkaa näyttää siltä, että schapemestiksissä startataan vaan mölliluokassa. Harmi, kun täällä päin ei tunnu olevan "nakkiluokkaa" missään möllikisoissa niin pääsisi treenaamaan vähän tokokisailua, koska meillä menee vielä paljon aikaa, että koiran inspiraatio tokossa säilyy häiriön alla ilman houkuttelemista. Hitaasti hyvää tulee? Toisaalta se edistyminen tapahtuu sitten aina harppauksin. Oppihan tuo olemaan paikoillaankin ihan vaan vahingossa ja huomaamatta. Seuraaminen on tällä hetkellä suurin ongelma. Eihän siinä, kun se olisi kunnossa ja paikalla makuu saataisiin 100 % niin johan me oltaisiin kisakunnossa alokkaaseen ;) Kohta päästään taas ohjattuihin treeneihin niin ihmeitä voi tapahtua.
Parin viikon päästä meillä on jo schapendoesleiri, jossa siis kaksi päivää Lentsun tokokoulutusta. Toivonmukaan sieltä saadaan sitten tokoinspiraatiota pidemmäksi aikaa ;) Ilmoittauduin myös syyskuussa paimennusleirille, joten jännityksellä odotan mitä tuo pikkupiski tuumaa lampaista. Paikka on Kuopiossa asti, mutta ainakin kouluttaja tuntee rodun ja ymmärtää myös näiden ei niin perinteisti Suomessa käytettyjen mannermaisten paimenrotujen päälle eli mukava päästä tutustumaan lajiin tältä kannalta ja katsellaan sitten jatkoa, että kannattaako lähempänä käydä harrastamassa paimentamista. Lammasfarmista haaveillen ;)
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Agirotu kuvin
Tiltu radalla:
Medi kisaavien joukkue:
(ohjaajat: minä, riikka, marika koirat: tiltu, nappi/ruusu, ikwil)
Tesla radalla:
Medi-alokkaat:
Minä&Tesla, Marjo&Una, Jatta&Sera, Marko&Selma
Tulppaanin tallojat karnevaalitunnelmissa:
Superkiitos Sannalle kuvista =) Lisää kuvia
Ja sitten vielä toinen superkiitos Tuijalle videoista ja tähän loppuun linkit medien videoihin. Tiltu ekassa kolmas ja Tesla tokassa eka:
MEDI-KISAAVAT
MEDI-ALOITTELEVAT
Medi kisaavien joukkue:
(ohjaajat: minä, riikka, marika koirat: tiltu, nappi/ruusu, ikwil)
Tesla radalla:
Medi-alokkaat:
Minä&Tesla, Marjo&Una, Jatta&Sera, Marko&Selma
Tulppaanin tallojat karnevaalitunnelmissa:
Superkiitos Sannalle kuvista =) Lisää kuvia
Ja sitten vielä toinen superkiitos Tuijalle videoista ja tähän loppuun linkit medien videoihin. Tiltu ekassa kolmas ja Tesla tokassa eka:
MEDI-KISAAVAT
MEDI-ALOITTELEVAT
maanantai 5. heinäkuuta 2010
Agilityn huumaa
Viime viikko kului enemmän ja vähemmän agilityn merkeissä ja päättyi sunnuntaina agirodun merkeissä. Viikko meni agirotua jännittäessä. Juhannuksena tuli jo "koeajettua" vähän Tiltu-mummoa ja se toimi varmasti. Tiltu oli tänä vuonna mukana medi-kisaavissa ja Tesla medi-alokkaissa. Tiltu on ollut aiemmin mukana joukkueessa vuosina 2002 ja 2003. Omalta kohdalta viimeisin agility taitaa olla vuodelta 2004, kun olin Sallin kanssa briard-joukkueessa. Tänä vuonna ei briardeja agirodussa näkynyt :(
Viikko sitten panikoitiin Teslan kanssa ja mietin, miksi ilmoitin niin keskeneräisen koiran joukkueeseen. Tiistai aamusti käytiin Reetan ja äksy-russelin kanssa vähän treenaamassa ja Tesla otti hirveästi häiriötä "leikkituomarista", kuten oletin. Keskiviikona ei ollut varsinaisesti treenejä, mutta käytiin ilmoittautumassa näyttökokeen merkeissä uudelle agikurssille niin pääsi vähän kokeilee miten koira reagoi täysin vieraaseen ympäristöön niin se oli ihan positiivista. Torstaina päästiin sitten testaamaan FAOn openrataa hallilla oman koulutusvuoron yhteydessä ja perjantaina oli vielä omat treenit. Perjantain treenit eivät oikein sujuneet ja koira oli tahmea ja keskittyminen jossain vallan muualla kuin agilityssä. Lauantain koira sai ansaittua agitaukoa ja minä syynäsin Pori KV:ssä rokotuksia. Tesla pääsi turistina katsomaan ryhmäkehiä, kun unohdinsen ilmoittaa näyttelyyn, jonne matkaa oli vain muutama hassu kilometri...
Sunnuntaiksi oli luvattu hellettä 30 astetta ja säätiedotukset pitivät paikkansa. Teivon raviradalla aurinkoa riitti. Onneksi olin edellisenä päivänä ostanut näyttelystä viilennyspyyhkeen niin selvittiin päivästä. Aamulla oli aikainen herätys, kun kilpailevien medien rataantutustuminen oli jo 7.30. Sinänsä onni, sillä ei 10-vuotiasta koiraa olisi voinut pahemmin helteessä rääkätä puolenpäivän aikaan. Tiltu kävi jo nyt ylikierroksilla ja niin innoissaan ja onnessaan, kun pääsi tekemään rataa. Ei voi kyllä täydellisempää koiraa olla ohajattavanaan, jos se pieni kontaktivittuilu vaan jäisi pois...
Rata oli varsin mukava ja sujuva. Ohjaaja ei kylläkään. No koira toimi juuri niinkuin ohjasin ja antoi kaikki virheet anteeksi. Katselin, että radalla oli kaikki kontaktit, joten lupasin, että tehdään 15 ja kyllähän se toisena ollut A-este hypättiin alas ja komiasti. Tämän jälkeen rata jatkui loistavasti ohjaajan töksäyttelyistä huolimatta, kunnes toiseksi viimeisellä esteellä ohjaaja unohti, mitä oli tekemässä ja pakotti koiran pudottamaan riman. Puomilla ja keinulla ei siis otettu kontaktivirhettä! Tuo viimeinen vitonen hieman harmittaa, mutta pääasia, että koira oli onnessaan ja tehtiin vain kymppi! Aikaa meillä kului jotain 43 ja risat, tarkempaa en muista ja tuloksia ei löydy vielä netistä tätä kirjoitellessa. Konkareiden joukkue sijoittui 38. Tai no menossa oli mukana kolme kolmosen koiraa ja yksi kisauransa aloitteleva koira, jonka ohjaajalla on kuitenkin kolmosista kisakokemusta.
Siinä sitten odoteltiin puoleen päivään ja oli alo-medien kerrassaan viihdyttävän suorituksen aika. Teslan kanssa lähdettiin ensimmäisenä ja koiran nenään kävi jostain jokin makkaran tuoksu ja niitähän piti lähteä etsimään. Ensimmäinen hyppy muutaman kerran eestaas ja sitten haahuillaan nenä pystyssä, kunnes jossain syttyy, että hei munhan piti suorittaa noita esteitä... Siinä taidettiin mennä A-esteelle asti suhteellisen puhdasta rataa tahmealla vauhdilla. A-esteellä koira teki täydellisen kontaktin ja palasi itsenäisesti korjaamaan täydellisen kontaktin :D "Kato nyt mamma kyllä mä osaan, näinhän tää meni, missä mun palkka". Nyt muuten loppuu meillä kontaktin korjailut, jos koira vahingossa luisuu maahanasti... Ihanan A-esteen alla oli myös putki, joten toki sinne putkeen lähettäessä piti vielä kerran yrittää sitä ihanaa A-estettä. Ai miten niin kontakteilla tulee palkattua koiraa? Miten saisi Tiltun draivin ja vauhdin sekä ohjattavuuden yhdistettyä täydellisiin kontakteihin? Olenko Tiltun kontakteista oppineena unohtanut Teslan kanssa kaiken muun?
Ensimmäisenä lähtiessä ehti katsella muiden suoritukset ja kyllä voi sanoo, että tällä joukkueella on ensi vuonna hyvät mahdollisuudet pärjätä ;) Sera meni alkuun hienosti, mutta onnistui sitten luikahtamaan yhden esteen alitse, Selma on todella nätisti ohjattavissa Markolla, mutta siskokin keksi, että A-este on ihana ja pussi oli jotain täysin vierasta, lopuksi vielä Una, joka ei tainnut ottaa yhtään hylkyä? Tämä medityttöjen joukkue sijoittui kokonaiskisassa 11. toista.
Seuraavaksi oli sitten kilpailevat maxit, jotka tekivät kaikki hienot radat pitkästä kuumasta päivästä huolimatta. Tämän jälkeen oli pukukarnevaali, johon schapet osallistuivat ensimmäistä kertaa sankoin joukoin yhtenä suurena tulppanimerenä ;) No meitä oli yhteensä 14 tulppaania ja pukukilpailussa ei tuomareita miellytetti tarpeeksi, mutta saatiinpahan ainakin johtaa letkaa! Iltapäivällä oli vielä maksimöllien vuoro ja täytyy sanoa, että hienot suorituksen kaikilta, kun jaksoivat iloisesti radan alusta loppuun!
Nyt istutaan sitten käden punaisina ja auringosta kihelmöiden töissä. Ensi vuonna sankoin joukoin Lappeenrantaan ja nyt odotellaan innolla valokuvia sekä yritän kirjoittaa lehteen jonkinmoista koontia sunnuntain karnevaalitunnelmista =)
Viikko sitten panikoitiin Teslan kanssa ja mietin, miksi ilmoitin niin keskeneräisen koiran joukkueeseen. Tiistai aamusti käytiin Reetan ja äksy-russelin kanssa vähän treenaamassa ja Tesla otti hirveästi häiriötä "leikkituomarista", kuten oletin. Keskiviikona ei ollut varsinaisesti treenejä, mutta käytiin ilmoittautumassa näyttökokeen merkeissä uudelle agikurssille niin pääsi vähän kokeilee miten koira reagoi täysin vieraaseen ympäristöön niin se oli ihan positiivista. Torstaina päästiin sitten testaamaan FAOn openrataa hallilla oman koulutusvuoron yhteydessä ja perjantaina oli vielä omat treenit. Perjantain treenit eivät oikein sujuneet ja koira oli tahmea ja keskittyminen jossain vallan muualla kuin agilityssä. Lauantain koira sai ansaittua agitaukoa ja minä syynäsin Pori KV:ssä rokotuksia. Tesla pääsi turistina katsomaan ryhmäkehiä, kun unohdinsen ilmoittaa näyttelyyn, jonne matkaa oli vain muutama hassu kilometri...
Sunnuntaiksi oli luvattu hellettä 30 astetta ja säätiedotukset pitivät paikkansa. Teivon raviradalla aurinkoa riitti. Onneksi olin edellisenä päivänä ostanut näyttelystä viilennyspyyhkeen niin selvittiin päivästä. Aamulla oli aikainen herätys, kun kilpailevien medien rataantutustuminen oli jo 7.30. Sinänsä onni, sillä ei 10-vuotiasta koiraa olisi voinut pahemmin helteessä rääkätä puolenpäivän aikaan. Tiltu kävi jo nyt ylikierroksilla ja niin innoissaan ja onnessaan, kun pääsi tekemään rataa. Ei voi kyllä täydellisempää koiraa olla ohajattavanaan, jos se pieni kontaktivittuilu vaan jäisi pois...
Rata oli varsin mukava ja sujuva. Ohjaaja ei kylläkään. No koira toimi juuri niinkuin ohjasin ja antoi kaikki virheet anteeksi. Katselin, että radalla oli kaikki kontaktit, joten lupasin, että tehdään 15 ja kyllähän se toisena ollut A-este hypättiin alas ja komiasti. Tämän jälkeen rata jatkui loistavasti ohjaajan töksäyttelyistä huolimatta, kunnes toiseksi viimeisellä esteellä ohjaaja unohti, mitä oli tekemässä ja pakotti koiran pudottamaan riman. Puomilla ja keinulla ei siis otettu kontaktivirhettä! Tuo viimeinen vitonen hieman harmittaa, mutta pääasia, että koira oli onnessaan ja tehtiin vain kymppi! Aikaa meillä kului jotain 43 ja risat, tarkempaa en muista ja tuloksia ei löydy vielä netistä tätä kirjoitellessa. Konkareiden joukkue sijoittui 38. Tai no menossa oli mukana kolme kolmosen koiraa ja yksi kisauransa aloitteleva koira, jonka ohjaajalla on kuitenkin kolmosista kisakokemusta.
Siinä sitten odoteltiin puoleen päivään ja oli alo-medien kerrassaan viihdyttävän suorituksen aika. Teslan kanssa lähdettiin ensimmäisenä ja koiran nenään kävi jostain jokin makkaran tuoksu ja niitähän piti lähteä etsimään. Ensimmäinen hyppy muutaman kerran eestaas ja sitten haahuillaan nenä pystyssä, kunnes jossain syttyy, että hei munhan piti suorittaa noita esteitä... Siinä taidettiin mennä A-esteelle asti suhteellisen puhdasta rataa tahmealla vauhdilla. A-esteellä koira teki täydellisen kontaktin ja palasi itsenäisesti korjaamaan täydellisen kontaktin :D "Kato nyt mamma kyllä mä osaan, näinhän tää meni, missä mun palkka". Nyt muuten loppuu meillä kontaktin korjailut, jos koira vahingossa luisuu maahanasti... Ihanan A-esteen alla oli myös putki, joten toki sinne putkeen lähettäessä piti vielä kerran yrittää sitä ihanaa A-estettä. Ai miten niin kontakteilla tulee palkattua koiraa? Miten saisi Tiltun draivin ja vauhdin sekä ohjattavuuden yhdistettyä täydellisiin kontakteihin? Olenko Tiltun kontakteista oppineena unohtanut Teslan kanssa kaiken muun?
Ensimmäisenä lähtiessä ehti katsella muiden suoritukset ja kyllä voi sanoo, että tällä joukkueella on ensi vuonna hyvät mahdollisuudet pärjätä ;) Sera meni alkuun hienosti, mutta onnistui sitten luikahtamaan yhden esteen alitse, Selma on todella nätisti ohjattavissa Markolla, mutta siskokin keksi, että A-este on ihana ja pussi oli jotain täysin vierasta, lopuksi vielä Una, joka ei tainnut ottaa yhtään hylkyä? Tämä medityttöjen joukkue sijoittui kokonaiskisassa 11. toista.
Seuraavaksi oli sitten kilpailevat maxit, jotka tekivät kaikki hienot radat pitkästä kuumasta päivästä huolimatta. Tämän jälkeen oli pukukarnevaali, johon schapet osallistuivat ensimmäistä kertaa sankoin joukoin yhtenä suurena tulppanimerenä ;) No meitä oli yhteensä 14 tulppaania ja pukukilpailussa ei tuomareita miellytetti tarpeeksi, mutta saatiinpahan ainakin johtaa letkaa! Iltapäivällä oli vielä maksimöllien vuoro ja täytyy sanoa, että hienot suorituksen kaikilta, kun jaksoivat iloisesti radan alusta loppuun!
Nyt istutaan sitten käden punaisina ja auringosta kihelmöiden töissä. Ensi vuonna sankoin joukoin Lappeenrantaan ja nyt odotellaan innolla valokuvia sekä yritän kirjoittaa lehteen jonkinmoista koontia sunnuntain karnevaalitunnelmista =)
maanantai 28. kesäkuuta 2010
Juhannus meni...
Viime viikko meni aamuvuoroa tehdessä ja illat olisivat olleet vapaita puuhasteluun, jos uskomaton väsymys ei olisi iskenyt. Ilmeisesti kahdeksan tuntia tietokoneella väsyttää huomattavasti enemmän kuin ulkona istuskelu. Tesla on myös ollut tavallista flegmaattisempi juoksujen päälle, joten varmaan siitäkin tarttunut jotain saamattomuutta.
Maanantain viimeisissä tokotreeneissä Tesla oli sentään toinen koira verrattuna sunnuntaille. Nyt meidän pitää alkaa työstää seuraamista kunnolla. Tesla tuppaa hieman jätättämään ja tähän saatin vinkiksi palkata pallolla. Eli saa palkattua kesken liikkeen ilman namilla imuuttamista ja sitten vielä heitettyä pallon eteenpäin, siinä tulee sitä kaivattua draiviakin toivomma ;) Ja siis Teslahan ei ole mikään pallohullu, mutta tähänkin saatiin lääke, eli tuhotaan yksi tennispallo niin, että tehdään viilto sivuun ja laitetaan namit sinne pallon sisään. Johan luulisi ahnetta koiraa alkavan pallon innostaa. Tätähän voisi käyttää myös agissa.
Nyt meillä on sitten elokuulle asti taukoa ohjatuista tokoista, mutta sitten jatkuu taas palveluskoirakerhon tokot ja ilmeisesti TVA:n kesätauko myös elokuussa ohitse tai viimeistään syyskuussa. Katsotaan pidetäänkö heinäkuussa taukoa tokoilusta ja vahvistetaan mm. kosketusalustaa. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna on sitten luvassa kaksi päivää Lentsun tokoa schapeleirillä niin sinne voisi säästä kaikki meidän ongelmat =)
Torstaina ehdin ottaa Teslalla hieman agia, kun omassa ryhmässäni oli vain kaksi koiraa ja lähdin suoraan Noormarkusta ajelemaan kohti Heinolaa. Kokeilin valmiina olevaa yksilö SM-kisojen minien rataa kisanomaisesti ja pienen alkuhaahuilun päälle koira toimi hienosti. Nyt sitten pitää vaan miettiä, miten agirodussa saa koiran ensimmäiselle esteellä nuuskuttelun sijaan. Ja miten onnistuu suorittaa rata tervehtimättä jokaista ratahenkilöä :D Meillä taitaa olla pitkä möllikisataival edessä ennen virallisia kisoja... Ilmoittauduin tosiaan myös yksityiselle agikurssille ja nyt vaan katsotaan meidän taitoja vastaava sopiva ryhmä alkavaksi. Keskitytään nyt agilityyn todenteolla kerta se on molemmista hauskaa ja treenaamaan pääsee.
Mietin juhannuksena noita meidän keppejä ja päädyin nyt hiomaan vauhtia ja taktiikkaa vinokepeillä. Kujaa mietin hieman, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että ei enää tässä vaiheessa. Seuraavalla koiralla voisin aloittaa pujottelu kujalla, kun näin mieten hienosti meidän Alma toimi. Tosin siltä puuttuu vielä kaikki vinot lähetyskulmat, joita vinokepeillä on ehkä helpompi treenaa, kun kepit sojottavat oikeisiin suuntiin. Vinokepit eivät myös ole haitaksi ohjureiden rinnalla, joten näillä mennään. Ja muistin ottaa Heinolasta kepitkin Poriin, joten enää tarvitsee jonkun nurmiläntin ;)
Ehdittiin katsoa Tuulan kanssa myös Teslan hakua, mutta vieraat maalimiehet jäi tällä kertaa väliin ja keskityttiin tuuli-ilmaisuun ja innostamiseen. Terhi ja Iskä olivat maalimiehinä. Näillä eväillä voisi hakuilua jatkaa ja pakottaa koirattomia kavereita maalimiehiksi. Tesla tykkää etsiä ja käyttää kyllä nenäänsä hienosti. Metsä meillä jo löytyy, jossa saadaan käydä treenaamassa. Pelastuskoiratreenit ovat myös kesätauolla, mutta aika paljon ne meillä jäi keväällä aikatauluongelmien takia väliin. Kaikkialle ei vain pysty repeytymään, kun töitäkin pitää tehdä ;) Hieman myös katseltiin jälkeä ja eiköhän sitäkin uskalla alkaa treenaamaan, kun ei meillä mitään hirveitä tavoitteita taida kuitenkaan olla ;) Harjoittelua seuraavan koiran varalla niin oppii, mitä tekee toisin :D Ja siis eihän sitä koskaan pidä sanoa...
Tämä viikko sitten valmistaudutaan agirotuun, jei.
Maanantain viimeisissä tokotreeneissä Tesla oli sentään toinen koira verrattuna sunnuntaille. Nyt meidän pitää alkaa työstää seuraamista kunnolla. Tesla tuppaa hieman jätättämään ja tähän saatin vinkiksi palkata pallolla. Eli saa palkattua kesken liikkeen ilman namilla imuuttamista ja sitten vielä heitettyä pallon eteenpäin, siinä tulee sitä kaivattua draiviakin toivomma ;) Ja siis Teslahan ei ole mikään pallohullu, mutta tähänkin saatiin lääke, eli tuhotaan yksi tennispallo niin, että tehdään viilto sivuun ja laitetaan namit sinne pallon sisään. Johan luulisi ahnetta koiraa alkavan pallon innostaa. Tätähän voisi käyttää myös agissa.
Nyt meillä on sitten elokuulle asti taukoa ohjatuista tokoista, mutta sitten jatkuu taas palveluskoirakerhon tokot ja ilmeisesti TVA:n kesätauko myös elokuussa ohitse tai viimeistään syyskuussa. Katsotaan pidetäänkö heinäkuussa taukoa tokoilusta ja vahvistetaan mm. kosketusalustaa. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna on sitten luvassa kaksi päivää Lentsun tokoa schapeleirillä niin sinne voisi säästä kaikki meidän ongelmat =)
Torstaina ehdin ottaa Teslalla hieman agia, kun omassa ryhmässäni oli vain kaksi koiraa ja lähdin suoraan Noormarkusta ajelemaan kohti Heinolaa. Kokeilin valmiina olevaa yksilö SM-kisojen minien rataa kisanomaisesti ja pienen alkuhaahuilun päälle koira toimi hienosti. Nyt sitten pitää vaan miettiä, miten agirodussa saa koiran ensimmäiselle esteellä nuuskuttelun sijaan. Ja miten onnistuu suorittaa rata tervehtimättä jokaista ratahenkilöä :D Meillä taitaa olla pitkä möllikisataival edessä ennen virallisia kisoja... Ilmoittauduin tosiaan myös yksityiselle agikurssille ja nyt vaan katsotaan meidän taitoja vastaava sopiva ryhmä alkavaksi. Keskitytään nyt agilityyn todenteolla kerta se on molemmista hauskaa ja treenaamaan pääsee.
Mietin juhannuksena noita meidän keppejä ja päädyin nyt hiomaan vauhtia ja taktiikkaa vinokepeillä. Kujaa mietin hieman, mutta sitten tulin siihen tulokseen, että ei enää tässä vaiheessa. Seuraavalla koiralla voisin aloittaa pujottelu kujalla, kun näin mieten hienosti meidän Alma toimi. Tosin siltä puuttuu vielä kaikki vinot lähetyskulmat, joita vinokepeillä on ehkä helpompi treenaa, kun kepit sojottavat oikeisiin suuntiin. Vinokepit eivät myös ole haitaksi ohjureiden rinnalla, joten näillä mennään. Ja muistin ottaa Heinolasta kepitkin Poriin, joten enää tarvitsee jonkun nurmiläntin ;)
Ehdittiin katsoa Tuulan kanssa myös Teslan hakua, mutta vieraat maalimiehet jäi tällä kertaa väliin ja keskityttiin tuuli-ilmaisuun ja innostamiseen. Terhi ja Iskä olivat maalimiehinä. Näillä eväillä voisi hakuilua jatkaa ja pakottaa koirattomia kavereita maalimiehiksi. Tesla tykkää etsiä ja käyttää kyllä nenäänsä hienosti. Metsä meillä jo löytyy, jossa saadaan käydä treenaamassa. Pelastuskoiratreenit ovat myös kesätauolla, mutta aika paljon ne meillä jäi keväällä aikatauluongelmien takia väliin. Kaikkialle ei vain pysty repeytymään, kun töitäkin pitää tehdä ;) Hieman myös katseltiin jälkeä ja eiköhän sitäkin uskalla alkaa treenaamaan, kun ei meillä mitään hirveitä tavoitteita taida kuitenkaan olla ;) Harjoittelua seuraavan koiran varalla niin oppii, mitä tekee toisin :D Ja siis eihän sitä koskaan pidä sanoa...
Tämä viikko sitten valmistaudutaan agirotuun, jei.
maanantai 21. kesäkuuta 2010
Pitkästä aikaa
Kannettavan tuuletin sanoi tässä taannoin yhteistyösopimuksensa irti, joten on tämä blogin kirjoittaminen hieman jäänyt. Tietokone jaksaa surista puolisen tuntia ennenkuin kuumenee liikaa. Onneksi tämän viikon olen sisähommissa niin ehtii taas päivittää sivistystään ja jakaa ajatuksiaan.
Olemme Teslan kanssa palanneet juoksutauon jälkeen kohtalaisen nihkeästi harrastusten pariin. Aavistelisin pientä valeraskauden tapaista oirehdintaa. Koira on ollut hieman apaattinen, läheisyyden kaipuinen ja normaalia herkempi, mutta eiköhän se tästä normaaliksi palaa, kun ei ruokita mahdollista valeraskautta tai sitten ihan muuten vain juoksen jäljeistä olotilaa.
Ollaan nyt päästy tokoilemaan palveluskoirakerholle muutaman kerran. Meillä on jälleen mukava ohjaaja ja olen saanut hyviä vinkkejä muutamalla kerralla. Paikalla olohan meillä on kohtalainen, mutta ei läheskään varma. Nyt pitäisi kuitenkin keskittyä treenaamaan sitä luoksepaluuta, koska Tesla ennakoi eikä malta maata loppuun asti. Tätä pitää nyt alkaa tosissaan treenaamaan ja tavoitella sitä, että pääsisi kiertämään koiran ympäri ilman, että se pomppaa heti ylös.
Sain myös ekaa kertaa huomautuksia muutamista tiedostamattomista pakkoliikkeistä, joihin on myös tässä vaiheessa hyvä kiinnittää huomiota. Liikkeestä maahanmenossa jostain kumman syystä niian samalla, kun annan käskyn ja sitten seuraamisessa pitäisi se oma asento pyrkiä pitämään selkeänä ja symmetrisenä. Tesla tulee perusasentoon periaatteessa ilman käsiapua, mutta jostain syystä se ei ymmärrä perusasentoa, jos käsi ei ole vasemmalla sivulla vaan vaikka seläntakana. Seuraaminen on vielä hieman nihkeää ja pitää olla tarkkana, että se ei ennakoi maahanmenoa ja seisomista. Tosin meillä on ihan erikäsky seuraamiselle ja en varsinaisesti "seuruuta" jäävien liikkeiden kohdalla.
Eilen meillä oli kyllä aikamoiset sunnuntai-illan haahuili treenit. Koira oli jotenkin tosi rauhallinen ja kontaktissa, mutta teki kaiken kamalan tahmeasti. Toivottasti tänään olisi sitä draivia hieman enemmän. Ja muutakin kuin sitä, että porukassa on mukana kaksi ihanaa kääpiöpinseriä, jotka eilen eivät olleet häiriönä.
Agility sujuu periaatteessa ihan kohtalaisesti, mutta kaipaisin siihenkin hieman enemmän sitä intoa ja kiihkeyttä. Meillä on hieman ristiriitaista, kun irtoamista koitetaan treenata, mutta sitten pitäisi myös sitä hallintaa ja ohjaajan lukemista vahvistaa. Tästähän meille viimeksi Jenni Leino sanoi, että ei ole sitten tulevaisuudessa kiva, kun ohjaa itse ihan oikein, mutta koira tekee mitä haluaa. Tesla on kova lukemaan ratoja itse. Sitten kuitenkin pitäisi aina muistaa palkata koira, vaikka se tekisi väärän radan, koska koiranhan ei sitä tarvitse tiedostaa. Ei nyt tietenkään siitä, että se juokseen A-esteelle vain sen olemassa olon takia, vaikka koko este ei olisi radalla. Tämä on mulle ehkä hieman hankala arvioida, milloin uskaltaa jättää palkan väliin väärästä radasta, että koira ei turhaudu. Ei meillä ole enää agiakaan jäljellä kuin yksi kerta ennenkuin ohjatut treenit jää tauolle. Harkitsen vakaasti yksityistä agikurssia uudessa paikassa, joka tänne on tullut tänä keväänä. Positiivista palautetta olen nyt kuullut kyseisestä paikasta ja tämän blogin jälkeen taitaa lähteä sähköpostia eteenpäin ;)
Haaveilin kovasti jostain PK-kurssista tai jälkikurssista, mutta niiden tarjonta on todella nihkeää ja ne vähät mahdollisuudet, mitä on ollut niin eivät joko sovellu aikatauluihin tai sitten on muuten vaan vaikeaa. Sain kaverilta luvan mennä erääseen metsään, jossa on jotain peltoa/niittyä treenaamaankin ihan vapaasti, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi mennä edes tarkastamaan maastoja. Joku niityn pätkä kyllä olisi aika unelmaa peltojälkeä varten, mutta ensin pitäisi päästä alkuun ja se aloittaminen on jotenkin vaikeaa, kun en ole koskaan aikaisemmin jälkeä tehnyt. Ehkä me vain keskitytään agilityyn ja katsellaan alkaako tuo tokoilua sujua toivotulla tavalla. ALO1 ja BH-koe ovat jokatapauksessa tarkoituksena jossain välissä hankkia, mutta se on sitten toinen juttu kuinka pian.
Mainitsemisen arvoista lienee myös meidän viime viikonloppuinen puhvelinmetsästysretkemme. Puhveleita ei löydetty, mutta Tesla tutustui muurahaispesään seisoskelemalla sen laella hyvän tovin. Kotimatkalla niitä sitten muutama turkin uumenista ilmestyi kurkkimaan. Eikun auto tien sivuun, peitteiden puhdistus ja koiran nopea harjaus. Tesla ei ollut muurahaisista moksiskaan. Sen sijaa tutustuminen sähkölankaan aiheutti pienoisen sätkyn, joka tosin unohtui melko samantein.
Juhannukseksi lähdetään Heinolaan lomailemaan ja agirotukin lähenee uhkaavaa vauhtia. Keinu ja kepit pitäisi saada kuntoon. Keinu tuntuu tosin edistyvän hurjaa vauhtia, mutta sitä pitäisi vaan päästä treenaamaan. Kepit taas on kokenut hieman takapakkia, kun se draivi on kadonnut täysin. Pitäisi keksi nyt jotain, miten niihin saisi vauhtia...
Olemme Teslan kanssa palanneet juoksutauon jälkeen kohtalaisen nihkeästi harrastusten pariin. Aavistelisin pientä valeraskauden tapaista oirehdintaa. Koira on ollut hieman apaattinen, läheisyyden kaipuinen ja normaalia herkempi, mutta eiköhän se tästä normaaliksi palaa, kun ei ruokita mahdollista valeraskautta tai sitten ihan muuten vain juoksen jäljeistä olotilaa.
Ollaan nyt päästy tokoilemaan palveluskoirakerholle muutaman kerran. Meillä on jälleen mukava ohjaaja ja olen saanut hyviä vinkkejä muutamalla kerralla. Paikalla olohan meillä on kohtalainen, mutta ei läheskään varma. Nyt pitäisi kuitenkin keskittyä treenaamaan sitä luoksepaluuta, koska Tesla ennakoi eikä malta maata loppuun asti. Tätä pitää nyt alkaa tosissaan treenaamaan ja tavoitella sitä, että pääsisi kiertämään koiran ympäri ilman, että se pomppaa heti ylös.
Sain myös ekaa kertaa huomautuksia muutamista tiedostamattomista pakkoliikkeistä, joihin on myös tässä vaiheessa hyvä kiinnittää huomiota. Liikkeestä maahanmenossa jostain kumman syystä niian samalla, kun annan käskyn ja sitten seuraamisessa pitäisi se oma asento pyrkiä pitämään selkeänä ja symmetrisenä. Tesla tulee perusasentoon periaatteessa ilman käsiapua, mutta jostain syystä se ei ymmärrä perusasentoa, jos käsi ei ole vasemmalla sivulla vaan vaikka seläntakana. Seuraaminen on vielä hieman nihkeää ja pitää olla tarkkana, että se ei ennakoi maahanmenoa ja seisomista. Tosin meillä on ihan erikäsky seuraamiselle ja en varsinaisesti "seuruuta" jäävien liikkeiden kohdalla.
Eilen meillä oli kyllä aikamoiset sunnuntai-illan haahuili treenit. Koira oli jotenkin tosi rauhallinen ja kontaktissa, mutta teki kaiken kamalan tahmeasti. Toivottasti tänään olisi sitä draivia hieman enemmän. Ja muutakin kuin sitä, että porukassa on mukana kaksi ihanaa kääpiöpinseriä, jotka eilen eivät olleet häiriönä.
Agility sujuu periaatteessa ihan kohtalaisesti, mutta kaipaisin siihenkin hieman enemmän sitä intoa ja kiihkeyttä. Meillä on hieman ristiriitaista, kun irtoamista koitetaan treenata, mutta sitten pitäisi myös sitä hallintaa ja ohjaajan lukemista vahvistaa. Tästähän meille viimeksi Jenni Leino sanoi, että ei ole sitten tulevaisuudessa kiva, kun ohjaa itse ihan oikein, mutta koira tekee mitä haluaa. Tesla on kova lukemaan ratoja itse. Sitten kuitenkin pitäisi aina muistaa palkata koira, vaikka se tekisi väärän radan, koska koiranhan ei sitä tarvitse tiedostaa. Ei nyt tietenkään siitä, että se juokseen A-esteelle vain sen olemassa olon takia, vaikka koko este ei olisi radalla. Tämä on mulle ehkä hieman hankala arvioida, milloin uskaltaa jättää palkan väliin väärästä radasta, että koira ei turhaudu. Ei meillä ole enää agiakaan jäljellä kuin yksi kerta ennenkuin ohjatut treenit jää tauolle. Harkitsen vakaasti yksityistä agikurssia uudessa paikassa, joka tänne on tullut tänä keväänä. Positiivista palautetta olen nyt kuullut kyseisestä paikasta ja tämän blogin jälkeen taitaa lähteä sähköpostia eteenpäin ;)
Haaveilin kovasti jostain PK-kurssista tai jälkikurssista, mutta niiden tarjonta on todella nihkeää ja ne vähät mahdollisuudet, mitä on ollut niin eivät joko sovellu aikatauluihin tai sitten on muuten vaan vaikeaa. Sain kaverilta luvan mennä erääseen metsään, jossa on jotain peltoa/niittyä treenaamaankin ihan vapaasti, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi mennä edes tarkastamaan maastoja. Joku niityn pätkä kyllä olisi aika unelmaa peltojälkeä varten, mutta ensin pitäisi päästä alkuun ja se aloittaminen on jotenkin vaikeaa, kun en ole koskaan aikaisemmin jälkeä tehnyt. Ehkä me vain keskitytään agilityyn ja katsellaan alkaako tuo tokoilua sujua toivotulla tavalla. ALO1 ja BH-koe ovat jokatapauksessa tarkoituksena jossain välissä hankkia, mutta se on sitten toinen juttu kuinka pian.
Mainitsemisen arvoista lienee myös meidän viime viikonloppuinen puhvelinmetsästysretkemme. Puhveleita ei löydetty, mutta Tesla tutustui muurahaispesään seisoskelemalla sen laella hyvän tovin. Kotimatkalla niitä sitten muutama turkin uumenista ilmestyi kurkkimaan. Eikun auto tien sivuun, peitteiden puhdistus ja koiran nopea harjaus. Tesla ei ollut muurahaisista moksiskaan. Sen sijaa tutustuminen sähkölankaan aiheutti pienoisen sätkyn, joka tosin unohtui melko samantein.
Juhannukseksi lähdetään Heinolaan lomailemaan ja agirotukin lähenee uhkaavaa vauhtia. Keinu ja kepit pitäisi saada kuntoon. Keinu tuntuu tosin edistyvän hurjaa vauhtia, mutta sitä pitäisi vaan päästä treenaamaan. Kepit taas on kokenut hieman takapakkia, kun se draivi on kadonnut täysin. Pitäisi keksi nyt jotain, miten niihin saisi vauhtia...
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)