Kannettavan tuuletin sanoi tässä taannoin yhteistyösopimuksensa irti, joten on tämä blogin kirjoittaminen hieman jäänyt. Tietokone jaksaa surista puolisen tuntia ennenkuin kuumenee liikaa. Onneksi tämän viikon olen sisähommissa niin ehtii taas päivittää sivistystään ja jakaa ajatuksiaan.
Olemme Teslan kanssa palanneet juoksutauon jälkeen kohtalaisen nihkeästi harrastusten pariin. Aavistelisin pientä valeraskauden tapaista oirehdintaa. Koira on ollut hieman apaattinen, läheisyyden kaipuinen ja normaalia herkempi, mutta eiköhän se tästä normaaliksi palaa, kun ei ruokita mahdollista valeraskautta tai sitten ihan muuten vain juoksen jäljeistä olotilaa.
Ollaan nyt päästy tokoilemaan palveluskoirakerholle muutaman kerran. Meillä on jälleen mukava ohjaaja ja olen saanut hyviä vinkkejä muutamalla kerralla. Paikalla olohan meillä on kohtalainen, mutta ei läheskään varma. Nyt pitäisi kuitenkin keskittyä treenaamaan sitä luoksepaluuta, koska Tesla ennakoi eikä malta maata loppuun asti. Tätä pitää nyt alkaa tosissaan treenaamaan ja tavoitella sitä, että pääsisi kiertämään koiran ympäri ilman, että se pomppaa heti ylös.
Sain myös ekaa kertaa huomautuksia muutamista tiedostamattomista pakkoliikkeistä, joihin on myös tässä vaiheessa hyvä kiinnittää huomiota. Liikkeestä maahanmenossa jostain kumman syystä niian samalla, kun annan käskyn ja sitten seuraamisessa pitäisi se oma asento pyrkiä pitämään selkeänä ja symmetrisenä. Tesla tulee perusasentoon periaatteessa ilman käsiapua, mutta jostain syystä se ei ymmärrä perusasentoa, jos käsi ei ole vasemmalla sivulla vaan vaikka seläntakana. Seuraaminen on vielä hieman nihkeää ja pitää olla tarkkana, että se ei ennakoi maahanmenoa ja seisomista. Tosin meillä on ihan erikäsky seuraamiselle ja en varsinaisesti "seuruuta" jäävien liikkeiden kohdalla.
Eilen meillä oli kyllä aikamoiset sunnuntai-illan haahuili treenit. Koira oli jotenkin tosi rauhallinen ja kontaktissa, mutta teki kaiken kamalan tahmeasti. Toivottasti tänään olisi sitä draivia hieman enemmän. Ja muutakin kuin sitä, että porukassa on mukana kaksi ihanaa kääpiöpinseriä, jotka eilen eivät olleet häiriönä.
Agility sujuu periaatteessa ihan kohtalaisesti, mutta kaipaisin siihenkin hieman enemmän sitä intoa ja kiihkeyttä. Meillä on hieman ristiriitaista, kun irtoamista koitetaan treenata, mutta sitten pitäisi myös sitä hallintaa ja ohjaajan lukemista vahvistaa. Tästähän meille viimeksi Jenni Leino sanoi, että ei ole sitten tulevaisuudessa kiva, kun ohjaa itse ihan oikein, mutta koira tekee mitä haluaa. Tesla on kova lukemaan ratoja itse. Sitten kuitenkin pitäisi aina muistaa palkata koira, vaikka se tekisi väärän radan, koska koiranhan ei sitä tarvitse tiedostaa. Ei nyt tietenkään siitä, että se juokseen A-esteelle vain sen olemassa olon takia, vaikka koko este ei olisi radalla. Tämä on mulle ehkä hieman hankala arvioida, milloin uskaltaa jättää palkan väliin väärästä radasta, että koira ei turhaudu. Ei meillä ole enää agiakaan jäljellä kuin yksi kerta ennenkuin ohjatut treenit jää tauolle. Harkitsen vakaasti yksityistä agikurssia uudessa paikassa, joka tänne on tullut tänä keväänä. Positiivista palautetta olen nyt kuullut kyseisestä paikasta ja tämän blogin jälkeen taitaa lähteä sähköpostia eteenpäin ;)
Haaveilin kovasti jostain PK-kurssista tai jälkikurssista, mutta niiden tarjonta on todella nihkeää ja ne vähät mahdollisuudet, mitä on ollut niin eivät joko sovellu aikatauluihin tai sitten on muuten vaan vaikeaa. Sain kaverilta luvan mennä erääseen metsään, jossa on jotain peltoa/niittyä treenaamaankin ihan vapaasti, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi mennä edes tarkastamaan maastoja. Joku niityn pätkä kyllä olisi aika unelmaa peltojälkeä varten, mutta ensin pitäisi päästä alkuun ja se aloittaminen on jotenkin vaikeaa, kun en ole koskaan aikaisemmin jälkeä tehnyt. Ehkä me vain keskitytään agilityyn ja katsellaan alkaako tuo tokoilua sujua toivotulla tavalla. ALO1 ja BH-koe ovat jokatapauksessa tarkoituksena jossain välissä hankkia, mutta se on sitten toinen juttu kuinka pian.
Mainitsemisen arvoista lienee myös meidän viime viikonloppuinen puhvelinmetsästysretkemme. Puhveleita ei löydetty, mutta Tesla tutustui muurahaispesään seisoskelemalla sen laella hyvän tovin. Kotimatkalla niitä sitten muutama turkin uumenista ilmestyi kurkkimaan. Eikun auto tien sivuun, peitteiden puhdistus ja koiran nopea harjaus. Tesla ei ollut muurahaisista moksiskaan. Sen sijaa tutustuminen sähkölankaan aiheutti pienoisen sätkyn, joka tosin unohtui melko samantein.
Juhannukseksi lähdetään Heinolaan lomailemaan ja agirotukin lähenee uhkaavaa vauhtia. Keinu ja kepit pitäisi saada kuntoon. Keinu tuntuu tosin edistyvän hurjaa vauhtia, mutta sitä pitäisi vaan päästä treenaamaan. Kepit taas on kokenut hieman takapakkia, kun se draivi on kadonnut täysin. Pitäisi keksi nyt jotain, miten niihin saisi vauhtia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti