Harrastusrintamalla on sujunut ihan kivasti vaikka arki yrittää pistää vastaan. Ohmi on tehnyt pieniä läpimurtoja tottiksessa ja esineruudussa, mutta maastossa ilmasu ja hallinta vaatii vielä työmaata ennenkuin ollaan koekunnossa. Bloginkin sain vihdoin ja viimein ulkoasulta päivitettyä ajantasalle. Hieman on tuo hakutreenien kirjaus jäänyt, mutta sain ehkä ajantasalle ja päätin samalla ottaa yhtä kunnianhimoisen projektin jälkien suhteen.
Syyskuun leikitykset
Syyskuussa sattui olemaan kaksikin SPL:n erialajaostojen leikityspäivää Porissa, joiden kohdalla vielä työvuorotkin olivat suosiolliset. Aiemmin kirjoitin, että jännittävää nähdä miten Ohmi lähtee leikkimään vieraassa tilanteessa, jossa itse jännitän. Ohmihan yllätti heti ekassa leikityspäivässä erittäin positiivisesti. Tuolta saatiin kirjallinen arvio ja se paperi näytti aika kivalta. Puruotteesta tuli täysi kymppi. Puolustuskäyttäytyminen oli ainoa, joka jäi keskitasolle ja onhan sekin matalaa parempi. Tosin suojelu ei ole meidän harrastus eikä sen puolustustason tarvi korkea ollakaan. Leikityksissä on kiva käydä vahvistamassa itsetuntoa ja rakentamassa viettikestävyyttä sekä vahvistamassa haukkua ilmaisua ajatellen. Kaikki nuo tuntuu tässä vahvistuneen ja toki ikäkin on siihen syy, mutta varmasti myös positiiviset kokemukset osaavien leikittäjien kanssa. Ohmi on ruvennut myös hakumetsässä palkkautumaan paljon paremmin leikkimisestä.
Seuraavana viikonloppuna jätkä jaksoi humputella yhtä iloisesti toisella kentällä ja maalimiehellä.
Etsintäharjoitus 29.9 Ulvila
Pääsin osallistumaan ensimmäista kertaa Spekon etsintäharjoitukseen. Ei ollut oikeastaan mitään hajua mitä noissa tehdään ja tarviiko ottaa edes koiraa mukaan. No otin koirat aamulla kyytiin ja liu'uin töistä niin että ehdin kokoomapaikalle juuri ajallaan tosin viimeisenä. Siellä porukka oli jaettu pareiksi ja saatiin karttalinkki, jonka mukaan täytyi suunnata paikkaan A, josta etsiä jälki. Ohmin piti alkuun olla mukava vain ihmettelemässä ja ottamassa oppia, mutta meidän parin koiralla oli tassu hieman kipeä, joten joutui jäämään nopeasti jäähylle ja kokeiltiin löytäisikö Ohmi jäljen. Etsittiin ensin jälkeä tunti väärästä paikasta... saatiin sitten ohjeet oikealla jäljelle ja Ohmi kyllä nosti sen selkeästi, mutta heti pian tuli lenkkipolun ylitys ja sen tuomat hajut ja harhat olivat selkeästi liian suuri haaste. Lähdettiin kuitenkin parin kanssa rohkeasti jäljestämään ja toivottiin koiran nostavan jäljen tai olevan oikealla jäljellä. Todennäköisesti se jotain jäljesti, mutta paha sanoa mitä. Yhtään esinettä ei löydetty ja eksyttiin kyllä pahasti jäljeltäkin. Kolmen tunnin rämpimisen päälle selvittiin määränpäähän. Oli mielenkiintoinen ja opettavainen päivä. Työmaata on vielä edessä ennenkuin oikeasti voidaan jäljestää eksyneitä, mutta sai vähän käsitystä itse touhusta ja ainakin koiralla riittää kestävyyttä ja fysiikka kulkea erittäin haastavassa maastossa. Tästä sisuuntuneena sain sovittua jälkitreenit heti seuraavalla päivälle ja nyt on tosiaan Ohmin jäljetkin saaneet tuon oman välilehden. Tämän treenin jätin sieltä kyllä pois.
Spekoleiri
Vuoden neljäs ja viimeinen leiri oli Spekon järjestämä valtakunnallinen pelastuskoiraleiri, jonne osallistujia tuli Virosta saakka. Me oltiin toivottu hakua, koska siinä koin, että tarvitaan tällä hetkellä enemmän apua sekä treeneistä uskoin olevan enemmän hyötyä. Päästiin Kirsi Liikasen ryhmään ja täytyy todeta, että leiri ylitti jo ensimmäisenä päivänä kaikki odotukset. Saatiin juuri sitä mitä haettiin eli ajatusta treeneihin ja kokonaiskuvan hahmotusta miten yhdistää pelastushaku ja PK-haku.
Lauantaina aloitettiin palkkaus ja ilmaisukierroksella. Ohmin kohdalla pohdittiin onko se voinut oppia käytösmallin, jossa ensin käydään pussaamassa maalimies ja sitten vasta siirrytään rasialle. Päätettiin ottaa seisovien maalimiesten avulla työnalle tämän käytösmallin häivytys ja se on nyt tuntunut toimivan. Ajatuksena on vahvistaa sitä fokusta rasialle ja ilmaisun alotukseen. Itse ilmaisussa ei suurempaa ongelmaa ole ja se on korrektia, mutta kaikki ylimääräinen ennen aloitusta pitäisi nyt saada pois. Voi tosiaan hyvinkin olla opittu tapa. Ollaan nyt päästy leirin jälkeen kahdesti testaamaan käytännössä. Spekolaisten kanssa tehtiin pellolla ja se oli hieman hakemista, mutta sitten PK-porukan kanssa mettässä toimi todella hyvin eli eiköhän tämä suunta tästä.
Seuraava kierros tehtiin reagointiharjoitusta, jossa siis oli tarkoitus kulkea koira hallinnassa reittiä ja matkan varrella oli maalimiehiä, jotka joko nousi tai jäi nousematta. Tarkoituksena oli harjoitella partioinnin kestoa sekä opetella lukemaan koiraa. Ohmi oli meidän parista ensimmäinen koira ja yllättäen eksyttiin reitiltä ja lopulta maalimiehet sai tulla huutelemaan meidät takaisin lähtöpaikalle, jotta ehdittiin syömään. Nämä harjoitukset täytyy ottaa ohjelmaan.
Ruuan jälkeen otettiin reagointiharjoitus loppuun ja sen jälkeen osa halusi tehdä Peko-T tottista ja osa hakua. Katsottiin yhden koiran kokeenomainen suoritus ja sitten lähdettiin maastoon ketä halusi ja loput jäivät ryhmästä treenaamaan tottista. Tein Ohmille kaksi pistoa. Ensimmäinen olikin vaikea, kun oikealta puolelta tuuli ja maalimies oli lähellä niin Ohmi sai hajun matkalta eikä irronnut etukulmaan vaan kaarsi maalimiehelle tien yli. Ei tästä hämäännytty vaan siirrettiin ukkoja ja jatkettiin harjoitus loppuun. Tästä tulikin hyvä treenin aihe, että koiran pitää irrota myös annettuun suuntaan, kun ohjataan eli sitä hallintaa pitää myös treenata vaikka löyty on aina edellä. Suorat pistot ja ohjattavuus ovat myös etsinnässä joskus tarpeellisia elementtejä. Hyvä muistutus oli myös, että jos koira syystä tai toisesta jättää ukon nostamatta niin ei paineisteta/pistoteta koiraa vain uudelleen löytämisen ilosta, koska ei se siitä mitään opi. Treenissä vaan siirretään maalit ja mietitään sitten seuraavaan treeniin, miksi jäi nostamatta.
Sunnuntaina jaettiin porukka kahteen ryhmään. Meillä meni jako niin että oltiin kevään alkeiskurssilaiset oma ryhmä ja kokeneemmat oma. Minusta tämä oli ihan hyvä jako niin saatiin keskenämme pohtia, kun oltiin kaikki suunnilleen samalla tasolla. Käytiin ensin koko porukka tallomassa etsintäalue. Meidän ryhmä jäi kouluttajan kanssa tekemään risteilyharjoitusta ja ehdittiin katsoa myös eteenlähetystä mattotargetin avulla.
Päästiin keskenämme tekemään partiointiharjoitusta ja se oli tosi hyödyllinen ja hyvä treeni. Kolme maalimiestä meni alueelle piiloon ja jokainen pääsi etsimään ennalta tehdyn etsintäsuunnitelman perusteella alueen. Tarkoitus ei ollut jäädä hinkkaamaan ja tekemään löytöjä vaan noudattaa etsintäsuunnitelmaa. Täytyy todeta, että meidän kaikki koirat selviytyivät harjoituksesta erinomaisesti. Kaikki löysivät n. 250x200m alueelta alle vartissa kaikki kolma maalia, vaikka yritettiin kaikki piiloutua ja maastoutua todella hyvin. Etsintäsuunnitelmalla on pelastushaussa iso merkitys ja haku on itsessään lopulta se helpoin osuus. Ilmaisu vaan kuntoon niin meillähän on valmiita pelastushakukoiria. Ja tässä tulikin ne kouluttajan saatesanat sitten vielä, että peko-T kokeeseen, jos tähtäätte niin treenatkaa jälki edellä...
Oli kyllä hyvä leiri! Tuli paljon vahvistusta omalle tekemiselle sekä oma näkemys pelastuskoirahausta avartui.
Kuvat leiriltä: Ilona Saarinen
Leirin opit käytännössä
Ollaan nyt kolmesti päästy tekemään ilmaisua leirin päälle. Käytiin tekemässä pellolla mein alkeiskurssiporukan kanssa ja se oli vähän kaoottista, mutta lupaavaa. Hakuporukan treeneissä homma toimi jo hyvin ja ainostaan yhdellä pistolla käytös ei ollut korrektia. Käytiin opettelemassa kankaanpäässä suunnistusta ja sen jälkeen päästiin osallistumaan hakutreeneihin. Päästiin kokeilemaan vieraalla radalla ja vierailla maalimiehillä ilmaisua sekä myös kunnon umppari radalla. Ensimmäisellä ukolla oli vähän tuhma, mutta toisella paljon parempi, kolmas umppari ei ongelmia ja neljännellä lähes täydellinen. Eiköhän tämä tästä voitoksi muutu, kun pitää kriteereistä kiinni.
Syyskuun leikitykset
Syyskuussa sattui olemaan kaksikin SPL:n erialajaostojen leikityspäivää Porissa, joiden kohdalla vielä työvuorotkin olivat suosiolliset. Aiemmin kirjoitin, että jännittävää nähdä miten Ohmi lähtee leikkimään vieraassa tilanteessa, jossa itse jännitän. Ohmihan yllätti heti ekassa leikityspäivässä erittäin positiivisesti. Tuolta saatiin kirjallinen arvio ja se paperi näytti aika kivalta. Puruotteesta tuli täysi kymppi. Puolustuskäyttäytyminen oli ainoa, joka jäi keskitasolle ja onhan sekin matalaa parempi. Tosin suojelu ei ole meidän harrastus eikä sen puolustustason tarvi korkea ollakaan. Leikityksissä on kiva käydä vahvistamassa itsetuntoa ja rakentamassa viettikestävyyttä sekä vahvistamassa haukkua ilmaisua ajatellen. Kaikki nuo tuntuu tässä vahvistuneen ja toki ikäkin on siihen syy, mutta varmasti myös positiiviset kokemukset osaavien leikittäjien kanssa. Ohmi on ruvennut myös hakumetsässä palkkautumaan paljon paremmin leikkimisestä.
Seuraavana viikonloppuna jätkä jaksoi humputella yhtä iloisesti toisella kentällä ja maalimiehellä.
Etsintäharjoitus 29.9 Ulvila
Pääsin osallistumaan ensimmäista kertaa Spekon etsintäharjoitukseen. Ei ollut oikeastaan mitään hajua mitä noissa tehdään ja tarviiko ottaa edes koiraa mukaan. No otin koirat aamulla kyytiin ja liu'uin töistä niin että ehdin kokoomapaikalle juuri ajallaan tosin viimeisenä. Siellä porukka oli jaettu pareiksi ja saatiin karttalinkki, jonka mukaan täytyi suunnata paikkaan A, josta etsiä jälki. Ohmin piti alkuun olla mukava vain ihmettelemässä ja ottamassa oppia, mutta meidän parin koiralla oli tassu hieman kipeä, joten joutui jäämään nopeasti jäähylle ja kokeiltiin löytäisikö Ohmi jäljen. Etsittiin ensin jälkeä tunti väärästä paikasta... saatiin sitten ohjeet oikealla jäljelle ja Ohmi kyllä nosti sen selkeästi, mutta heti pian tuli lenkkipolun ylitys ja sen tuomat hajut ja harhat olivat selkeästi liian suuri haaste. Lähdettiin kuitenkin parin kanssa rohkeasti jäljestämään ja toivottiin koiran nostavan jäljen tai olevan oikealla jäljellä. Todennäköisesti se jotain jäljesti, mutta paha sanoa mitä. Yhtään esinettä ei löydetty ja eksyttiin kyllä pahasti jäljeltäkin. Kolmen tunnin rämpimisen päälle selvittiin määränpäähän. Oli mielenkiintoinen ja opettavainen päivä. Työmaata on vielä edessä ennenkuin oikeasti voidaan jäljestää eksyneitä, mutta sai vähän käsitystä itse touhusta ja ainakin koiralla riittää kestävyyttä ja fysiikka kulkea erittäin haastavassa maastossa. Tästä sisuuntuneena sain sovittua jälkitreenit heti seuraavalla päivälle ja nyt on tosiaan Ohmin jäljetkin saaneet tuon oman välilehden. Tämän treenin jätin sieltä kyllä pois.
Spekoleiri
Vuoden neljäs ja viimeinen leiri oli Spekon järjestämä valtakunnallinen pelastuskoiraleiri, jonne osallistujia tuli Virosta saakka. Me oltiin toivottu hakua, koska siinä koin, että tarvitaan tällä hetkellä enemmän apua sekä treeneistä uskoin olevan enemmän hyötyä. Päästiin Kirsi Liikasen ryhmään ja täytyy todeta, että leiri ylitti jo ensimmäisenä päivänä kaikki odotukset. Saatiin juuri sitä mitä haettiin eli ajatusta treeneihin ja kokonaiskuvan hahmotusta miten yhdistää pelastushaku ja PK-haku.
Lauantaina aloitettiin palkkaus ja ilmaisukierroksella. Ohmin kohdalla pohdittiin onko se voinut oppia käytösmallin, jossa ensin käydään pussaamassa maalimies ja sitten vasta siirrytään rasialle. Päätettiin ottaa seisovien maalimiesten avulla työnalle tämän käytösmallin häivytys ja se on nyt tuntunut toimivan. Ajatuksena on vahvistaa sitä fokusta rasialle ja ilmaisun alotukseen. Itse ilmaisussa ei suurempaa ongelmaa ole ja se on korrektia, mutta kaikki ylimääräinen ennen aloitusta pitäisi nyt saada pois. Voi tosiaan hyvinkin olla opittu tapa. Ollaan nyt päästy leirin jälkeen kahdesti testaamaan käytännössä. Spekolaisten kanssa tehtiin pellolla ja se oli hieman hakemista, mutta sitten PK-porukan kanssa mettässä toimi todella hyvin eli eiköhän tämä suunta tästä.
Seuraava kierros tehtiin reagointiharjoitusta, jossa siis oli tarkoitus kulkea koira hallinnassa reittiä ja matkan varrella oli maalimiehiä, jotka joko nousi tai jäi nousematta. Tarkoituksena oli harjoitella partioinnin kestoa sekä opetella lukemaan koiraa. Ohmi oli meidän parista ensimmäinen koira ja yllättäen eksyttiin reitiltä ja lopulta maalimiehet sai tulla huutelemaan meidät takaisin lähtöpaikalle, jotta ehdittiin syömään. Nämä harjoitukset täytyy ottaa ohjelmaan.
Ruuan jälkeen otettiin reagointiharjoitus loppuun ja sen jälkeen osa halusi tehdä Peko-T tottista ja osa hakua. Katsottiin yhden koiran kokeenomainen suoritus ja sitten lähdettiin maastoon ketä halusi ja loput jäivät ryhmästä treenaamaan tottista. Tein Ohmille kaksi pistoa. Ensimmäinen olikin vaikea, kun oikealta puolelta tuuli ja maalimies oli lähellä niin Ohmi sai hajun matkalta eikä irronnut etukulmaan vaan kaarsi maalimiehelle tien yli. Ei tästä hämäännytty vaan siirrettiin ukkoja ja jatkettiin harjoitus loppuun. Tästä tulikin hyvä treenin aihe, että koiran pitää irrota myös annettuun suuntaan, kun ohjataan eli sitä hallintaa pitää myös treenata vaikka löyty on aina edellä. Suorat pistot ja ohjattavuus ovat myös etsinnässä joskus tarpeellisia elementtejä. Hyvä muistutus oli myös, että jos koira syystä tai toisesta jättää ukon nostamatta niin ei paineisteta/pistoteta koiraa vain uudelleen löytämisen ilosta, koska ei se siitä mitään opi. Treenissä vaan siirretään maalit ja mietitään sitten seuraavaan treeniin, miksi jäi nostamatta.
Sunnuntaina jaettiin porukka kahteen ryhmään. Meillä meni jako niin että oltiin kevään alkeiskurssilaiset oma ryhmä ja kokeneemmat oma. Minusta tämä oli ihan hyvä jako niin saatiin keskenämme pohtia, kun oltiin kaikki suunnilleen samalla tasolla. Käytiin ensin koko porukka tallomassa etsintäalue. Meidän ryhmä jäi kouluttajan kanssa tekemään risteilyharjoitusta ja ehdittiin katsoa myös eteenlähetystä mattotargetin avulla.
Päästiin keskenämme tekemään partiointiharjoitusta ja se oli tosi hyödyllinen ja hyvä treeni. Kolme maalimiestä meni alueelle piiloon ja jokainen pääsi etsimään ennalta tehdyn etsintäsuunnitelman perusteella alueen. Tarkoitus ei ollut jäädä hinkkaamaan ja tekemään löytöjä vaan noudattaa etsintäsuunnitelmaa. Täytyy todeta, että meidän kaikki koirat selviytyivät harjoituksesta erinomaisesti. Kaikki löysivät n. 250x200m alueelta alle vartissa kaikki kolma maalia, vaikka yritettiin kaikki piiloutua ja maastoutua todella hyvin. Etsintäsuunnitelmalla on pelastushaussa iso merkitys ja haku on itsessään lopulta se helpoin osuus. Ilmaisu vaan kuntoon niin meillähän on valmiita pelastushakukoiria. Ja tässä tulikin ne kouluttajan saatesanat sitten vielä, että peko-T kokeeseen, jos tähtäätte niin treenatkaa jälki edellä...
Oli kyllä hyvä leiri! Tuli paljon vahvistusta omalle tekemiselle sekä oma näkemys pelastuskoirahausta avartui.
Leirin opit käytännössä
Ollaan nyt kolmesti päästy tekemään ilmaisua leirin päälle. Käytiin tekemässä pellolla mein alkeiskurssiporukan kanssa ja se oli vähän kaoottista, mutta lupaavaa. Hakuporukan treeneissä homma toimi jo hyvin ja ainostaan yhdellä pistolla käytös ei ollut korrektia. Käytiin opettelemassa kankaanpäässä suunnistusta ja sen jälkeen päästiin osallistumaan hakutreeneihin. Päästiin kokeilemaan vieraalla radalla ja vierailla maalimiehillä ilmaisua sekä myös kunnon umppari radalla. Ensimmäisellä ukolla oli vähän tuhma, mutta toisella paljon parempi, kolmas umppari ei ongelmia ja neljännellä lähes täydellinen. Eiköhän tämä tästä voitoksi muutu, kun pitää kriteereistä kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti