Project Run Run

Alkuvuoden treenit ovat lähteneet yllättävän hyvin käyntiin siihen nähden, että mulla on ihan mahdottomasti töitä. Rehellisesti on ehkä hommat kärsineet sitten lenkkeilypuolella, kun ihan jokapäivä ei yksinkertaisesti ole kyennyt kunnolla ajamaan metsään tai muualle. Onneksi on tuo oma piha niin selviää aamulla töihin. Pari viikko vielä ja sitten onneksi helpottaa, kun ei enää ylimääräisiä työvuoroja.

Parasta onkin sitten tehdä hommia mitkä väsyttää ja saa aivot töihin. Ohmista on tullut aika kova poika tarjoamaan ja hoksaamaan, joten sen kanssa ollaan nyt ihan uusilla aaltopituuksilla. Viime vuonna olin kirjoittanut meidän yhdeksi aksatavoitteeksi esteosaamisen ja päätöksen kontaktaktien suhteen. Tänä vuonna, kun taas treenit alkoi niin oli sitten pakko ottaa nämä uudelleen käsittelyyn.

Aloitimme siis tiistaina projektin katsotaan saadaanko juoksarit aikaan vai luovutetaanko kesällä ja tehdään pysärit. Tämä alku, jossa tarjotaan mattoa on ainakin Ohmista hauskaa eikä nämä treenit varmasti hukkaan mene. Koetan ottaa tasaisesti videota niin pääsee seuraamaan edistystä. Tässä pätkät torstailta ja lauantailta, toiset ja kolmannet treenit:

Nämä juoksarit on kyllä mielenkiintoinen projekti. Itseni lisäksi tuskin olen ainoa, joka epäilee meidän resursseja tähän. Varsinkin, kun agility ei ole se ykköslaji ja kesällä kyllä maastot vetää puoleensa. Toisaalta haluan nähdä miten pitkälle päästään ja kuitenkaan nämä alkutreenit eivät haitaksi ole. Juoksarien edut Ohmin kohdalla ehkä jäävät enemmän fyysiseen puoleen eli vähemmän rasitusta etupäälle kuin pysäreillä. Uskallan väittää, että sen vauhti kyllä riittää sen realistisiin agilitytavoitteisiin ihan pysäreilläkin. Ja toisaalta juoksarit tuo sitten mukanaan sen, että pakko ehkä opettaa suuntakäskyt. Toisaalta sekin on projektina varmasti ihan hauska.

Tottiskotiläksyjen suhteen meinasin eteentulossa hakata jo hetken päätäni seinään, mutta yllättäen pieni hengähdystauko toi onnistuneita toistoja. Nyt vaan maltan olla kiirehtimättä käsiapujen häivytystä. Seuraaminenkin on väläytellyt varovaisia onnistumisia. Kopin suhteen ollaan ehkä luovutettu.

Zeldan suhteen tuli pieni hidastus rallyuran korkkaamiselle, kun tajusin ettei se osaa yhtä uutta liikettä, joka onkin jo alossa. Noh testailtiin sitä vähän agilityhallilla, jossa tehdään mielellään kaikkia vaikeita juttuja, koska mielentila on tapissaan. Monen epäonnistuneen yrityksen päälle saatiin varovainen onnistuminen. Miten onkaan vaikeaa perusasennosta askel ja seis? Takaakierto sujuu kuitenkin jo todella mallikkaasti, että eiköhän tämä stoppikin taiota.

Teslahan on ollut Voltin kanssa Heinolassa sitten joulusta... Hieman jo huolettaa miten se kotiutuu takaisin, mutta on se ennenkin ollut pitkiä jaksoja siellä. Uutena vuotena se oli hieman raketteja jännittänyt, joten ei ehkä yhtään huono, että jätin sen sinne. Seuraavat pitkät vapaat on tämän kuun lopussa, joten sitten suunnataankin Heinolaan ja sielläkin suunnalla toivottavasti jotain ohjelmaa tiedossa. Sitä ennen molemmat briardit pääsee myös kroppahuoltoon.