Lampaita ja kiemuroita

Viime viikonloppuna mentiin totaalisesti meidän mukavuusalueen ulkopuolelle ja käytiin paimentamassa "vieraissa", mutta selvittiin ja lampaatkin selvisi, joten ei huonompi reissu ja uskalletaan mennä toistekin. Zeldan kanssa tehtiin kolme kierrosta lampailla. Ihan ilman apua ei selvitty ja tarvittiin hieman kouluttajan auktoriteettia aitauksessa. On tuo paimentaminen vaan mielenkiintoista ja opettavaista. Meille uutena käytettiin nyt paljon maahanmenoa jarruna. Tavallaan se tuntui toimivan, mutta jälkeenpäin jäin miettimään, että kuinka paljon koira maassa ollessaan lopulta keräsi painetta ja kieppejä sekä sitä turhaumaa, jota lampailla ei hirveästi kaivata. Tässä on olemassa sekin koulukunta, joiden mielestä tuo maahanmeno ei ole kroppakoirille se luonnollinen asia, koska eivät kykene silmäkoirien lailla hallitsemaan laumaa vaan keräävät kierroksia. Tietysti se koira voi oppia sitä harmoniaa ja rauhoittumista myös maahanmenon kautta. Niin tai näin antoisa päivä oli ja varmasti jotain opittiin. Edelleen en ole varma onko paimennus meidän juttu ainakaan koemielessä, mutta niin kauan, kun siitä ei aiheudu haittaa lampaille tai koiralle niin harrastuksena se on ainakin mielenkiintoista ja opettavaista. Seuraavaan briardien paimennuspäivään ollaan myös alustavasti ilmoittauduttu mukaan, mutta täytyy vielä tarkastaa muutama muu meno ennen sitä.

Sunnuntaina oli briardien ja schapendoesien rotumestaruudet Maalahdessa. Briardeja oli ilmoitettu vain kaksi kappaletta, joista toinen oli Zelda eikä  Zelda päässyt osallistumaan juoksujen takia. Tiia ja Seela onneksi veivät B-radan voiton  5-tuloksella ja ensimmäinen briardien rotumestaruus saatiin jaettua ansiokkaasti.

Itse sain sitten juoksennella neljä rataa kolmosissa. Savikon Seppo oli saanut aikaan melkoisia kiemuroita. Ensimmäisellä radalla iski epätoivo jo tutustuessa, kun en saanut mitään järkevää ohjausta aikaan A-esteen jälkeiseen elämään. Näistä iskee aina se epätoivo ja agilitymasennus nostaa päätään. Sekä Teslan että Tellervon kanssa radat menivät melkoisen luokattomaksi räpiköinniksi. Jostain sain kuitenkin taisteluasennetta seuraavalle radalle, joka ei kiemuroiltaan ollut yhtään helpompi, mutta sain jonkinlaiset ohjauskuviot tehtyä. Taistellen pusersin sitten yliaikanollat molemmilla. Tellervon kanssa tuli pari siinä ja siinä kieltoa, jotka veivät aikaa ja viimeisen esteen kiepahdus ei myöskään ollut meidän eduksi. Tuomari vaihtoi medien rataantutustumisessa  viimeisen esteen takaakierroksi. Paras ja nopein ohjaus olisi ollut takaakiertoniisto, mutta sen tekeminen olisi aiheuttanut hylyn, koska aika olisi katkennut. Ajanottolaitteet olivat myös aika paljo irti itse hypystä sisäänpäin ja tästä hyvästä Teslan kanssa tehty pyöritys vei aikaa kaiken muun lisäksi eikä Tellervonkaan kanssa tehty pelastelusylkkäri auttanut. Sen kanssa eniten harmittaa muutamat huonot ohjaukset, koska ilman niitä oltaisiin saatu puhdas nollarata. Teslan kanssa ei aika olisi riittänyt, vaikka olisi tehty mitä piruettaja. Sinänsä sillä oli ihan reipas tahti, mutta ei noilla kiemuroilla olisi auttanut. Teslan luokaton yliaika räpellys kuitenkin riitti kolmanteen sijaan eikä tarvinnut ajella kotiin ilman pyyhkeitä...

Menin jossain mielenhäiriössä ja keväisen lupauksen saattelemana ilmoittamaan Zeldan haun seuramestiksiin... nyt olisi sitten viikko aikaa viimeistellä palaset kasaan. Ne palaset on onneksi kunnossa, mutta se kokonaisuus ei välttämättä ole vielä ihan viimeisen päälle. No mennään katsomaan missä ollaan ja mitä tarvii vielä treenata, jotta se koulari joskus irtoaisi :)

Kimpassa juosten

Täytyy tehdä oikein tänne tästä ainutlaatuisesta tapahtumasta merkintä. Eli meillä juostaan kerrankin yhtäaikaa, kun tyttöjen kierrot ovat viimein kohdanneet toisensa. En muista moista tapahtuneen aiemmin ja muutenkin hemmetin huono pitämään näistä kirjaa. Tällä kertaa molemmat kyllä tekivät omiaan ahkerasti ja odotin Zeldan juoksua alkavaksi. Tesla sitten päätti reissussa aloittaa ja viimeksi se on juossut maaliskuun alussa, kun oltiin reissussa. Hieman tiukka väli. Zeldan hain reissusta tullessa hoidosta ja seuraavana päivänä huomasin, että turvoksissa on.

Näillä perustein saadaan olla kerrankin joululomalla juoksutta, kun yleensä nämä ovat jouluntienoilla tupanneet juosta. Ja seuraavat juoksut on odotettavissa kevääseen. Teslan kohdalla juoksut ovat nyt sinällään ihan fine. Ahvenanmaan kisat meni miten meni ja odotettavissa, että rotumestikset menee samaan konkurssiin, mutta kannatuksen vuoksi mennään radoille. Zeldan osalta vähän huonompi juttu, kun ei päästä tekemään tottista seuramestiksiä varten ja se on meidän heikoin lenkki tällä hetkellä. Ja pahasti pelkään, että ei ehdi loppua agilityn rotumestiksiin mennessä, joten nekin jäävät sitten todenäköisesti välistä...

Tämmöstä siis. Itteä vaivaa karsea syysväsymys. Yleensä syksystä nauttii, mutta kesälomien jälkeinen työilmapiiri ei ikävä kyllä tunnu auttavan asiaa. Ehkä tämäkin syksy tästä taas voitoksi muuttuu. Onneksi tiedossa on kaikkea muuta ajateltavaa, kun työt, kun muutaman viikon päästä on jo briardleiri, jonne tulossa oikein kivasti väkeä ja Zelda pääsee tottistelemaan/leikkimään. Kattellaan sitten mitä tehdään ja millä mielellä ollaan, mutta mielenkiinnolla odotellaan. Treenattavaa onneksi riittää vähän joka alueella :)

Reissun päällä

Maaliskuisen Ahvenanmaan retken uusinta koitti nyt syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tällä kertaa lähdettiin matkaan Mariannen ja Netta-turbon kera ja Zelda joutui jäämään hoitoon, kun lainakoira Tellervo pääsi mukaan. Viimeiseen asti Zeldan kotia jättäminen kaiveli, mutta onneksi se sai ihan parhaan mahdollisen hoitopaikan viikonlopuksi ja oli varmasti erittäin onnellinen kohtaloonsa. Omat aikataulut olivat huomattavasti rennommat, kun sai aamulla nukkua pidempään, kun mukana oli vain kolmosen koiria, joten tällä kertaa näin.

Matkattiin taas perjantain päivälautalla ilman hyttiä ja koirat joutuivat vuoron perään viihdyttämään lapsia, jotka eivät kyllästyneet temppuihin. Perille päästyä käytiin hotelliin asettumisen jälkeen koirien kanssa kävelyllä merenrantaa pitkin. Olo oli kuin ulkomailla auringon paistaessa.

Käytiin syömässä hyväksi havaitussa Dino'ssa, jossa oli tarjolla myös vegaanista mättöä omaan makuun. Säät oli niin suotuisat, että laivamatkaseuran sekä naapurihuoneen kelpie&kääpiöpinseri -porukan kanssa käytiin vielä terassiolusilla. Kolmen nartun lauma meni vaivatta samassa huoneessa. Tellervo tosin sai huoneessa viettää aikaa Zeldan mökissä ja viihtyi siellä hyvin, vaikka ulkoillessa sen kupla oli vähän hajalla, kun sieti noita meidän sosiaalisessejä ihan iholle asti. Ilo oli reissata noin helpon ja stressittömän lauman kanssa.

Lauantaiaamusta saatiin nukkua pitkään ennekuin tarvitsi lähteä kisapaikalle. Teslan rata oli ekana ja se kulki todella huonosti ja puserrettiin tahmea yliaikavitonen, mutta päästiin kuitenkin palkintopallille hienosti kolme nollavoittoa agiradoilta vetäneen matkakumppanin seuraksi, joten ihan tyhjin käsin ei tarvinnut jäädä.

Tellervon kanssa jännitin ekaa rataa ihan hurjasti, mutta jostain löydettiin nyt se yhteinen sävel ja tehtiin kyllä todella hieno rata, mutta harmillisesti heti alkuun tuli keinulle niin vauhdilla, että ylösmenokontaktista nousi tuomarin käsi. Toisella radalla Tesla sitten karkasi moikkaamaan ratatyöntekijää ja siitä hyvästä hylly, mutta reippaasti vedettiin rata loppuun. Tellervon kanssa taottiin nolla, vaikka keinulla hieman keskusteltiin ja hidasteltiin. Voittonolla menikin naapuriseuraan, mutta tulihan se nollatili avattua ja tästä oli hyvä jatkaa.

Hyppyrata ei menny putkeen laisinkaan kummankaan kanssa. Hyppäri oli ruoholla ja Tesla veti nenän maahan heti ekan esteen päälle ja se jäi siihen. Kaikenkaikkiaan rohmuttiin kuitenkin kivasti palkintoja matkaan ja päivästä jäi hyvä fiilis. Tavoitteet oli jo saavutettu, kun tehtiin Tellervon kanssa yhteistä rataa ja se serti oli niin lähellä, mutta samalla kaukana. Kisapäivän jälkeen haluttiin lähteä etsimään nähtävyyksiä ja se oli sitten aikamoista sateessa rämpimistä, mutta tulipahan Kunsjö Battery nähtyä eikä tarvi kiivetä toiste. Olisihan tuon kalliokiipeilyn voinut suorittaa vähemmällä sateella, mutta maistui pizza ja olut todella paljon paremmalle seikkailun päälle samoin nollaskumpat.

 Sunnuntaiaamuna paljastui sitten todennäköisin syy puudelin normaalia nihkeämmälle agilitylle, kun huomastin, että sehän sitten kivasti juoksee. Viime maaliskuussa päätin etten Teslan kanssa enää juoksuissa kisaa, mutta olen kovasti odottanut Zeldan juoksevan niin en ole edes osannut ajatella, että Tesla aloittaisi omansa näin ajoissa. On se niitä siis varmaan jo tehnyt jonkin aikaa, kun yhteensä vuotaa sen 3-4 päivää ja eipä ole eka kerta, kun saan sen juoksemisesta kiinni vasta näinä vuotopäivinä. Sunnuntaina radat ei siis kulkeneet sen paremmin ja hypärillä taas lopetettiin alkuunsa. Tellervon kanssa tehtiin sen sijaan kyllä vähän liian läheltä piti nolla, kun radan nopein aika ja viimeinen rima tuli alas. Tellervo oli ilmeisesti sitä mieltä, että haluaa vielä kisata mun kanssa, että ehtiihän sitä vielä varttuneemmalla iällä valioitua monta kertaa... Noh nyt se tuntui oikeasti siltä, että ei ole tavoitteena ollenkaan mahdoton. Ei me nyt nopeimmille tykeillä vauhdissa pärjätä, mutta joskus se sujuva nolla riittää, kun ihanneaika ei kuitenkaan ole ongelma. Seuraavan kerran yritetään Seinäjoella ja toivottavasti yhteinen sävel jatkuu mantereen kisoissa.

Kotimatka sujui leppoisasti kreissillä ja tuli tuliaiset ostettua ja syötyä hyvässä seurassa. Seuraava retki suuntaakin sitten aina Tanskaan saakka ja tällä kertaa puudeli pääsee tekemään sitä mitä osaa.

Maanantaina sitten huomasin, että Zeldakin on aloittanut juoksunsa. Oltiin menossa Bitten ja Rossin kanssa lampaille, joten siellä oli mukana viikonlopun hoidon ja juoksujen päälle erittäin vauhdikas, mutta samalla kohtalaiset herkkä kaahari. Hieman meinasi itseä huimata, mutta sain sen verran meditoitua, että toisella kierroksella saatiin muutama onnistunut pätkä aikaiseksi. Nyt näyttää pahasti siltä, että agilityn rotumestikset jää meidän osalta väliin, mutta toivotaan, että muilla riittää intoa osallistua, kun itse ei nyt pääse sitten kisaamaan briardien mestaruuksista...