Ja helteitä ja hikeäkin on riittänyt ihan tarpeekseen... juhannuksen jälkeen saapuu vihdoin ja viimein kone kotiin, joten ehkä blogiakin jaksaa päivitellä ja videokamerasta saa purettua jokusen vuoden takaiset luonnetestit. Parempi myöhään kuin milloinkaan?
Tämä kesä on suunniteltu pitkälte koiratapahtumien varjossa ja uhkaavasti näyttäisi myös siltä, että paljon muuhun ei olekaan varaa saati resursseja. Ehkä hieman ehtii jazzailla jossain kohtaa, kun näyttää siltä, että kaikki kulttuurisetelit eivät tule menemään agilitykisoihin. Kesän lajit taitaa olla toko, haku, rally ja muutamat satunnaiset näytelmät.
Toukokuussa käytiinkin parissa valmennuksessa. Zelda pääsi agilityssä Jenna Caloanderin oppiin sekä tokossa Riitta Kiviahon koulutukseen. Teslan kanssa käytiin Krista Karhun rallytokosempassa. Sitten käytiin vielä Lentsun briardiyksärillä Lauran kanssa. Zelda ja Ramos saivat kunnian jakaa kahden tunnin yksärin keskenän ja kyllähän niillä riitti ongelmaa ja läksyjä tuli. Tesla on treenannut nyt rallya ohjatusti kerran viikossa ja Zeldan tokoryhmä pyörii kerran viikossa. Teslan kanssa ollaan kerran viikossa käyty myös Päivin opissa parantamassa suhdetta, yhteistyötä, keskittymistä, mielentilaa ja muita olennaisia asioita, joita tarvitaan ylipäätään oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Zelda on päässyt aina tuuraamaan jotain poissaolijoita.
Kesäkuun alussa käytiin vihdoin ja viimein selkäkuvissa. Kuvaajana toimi ortopedi Juha Kallio ja olin erittäin tyytyväinen palveluun ja varmasti tulen kuvaamaan tulevaisuudessakin täällä koiria, jos en Ventelällä. Saatiin kyllä tarkkaa palautetta kuvista ja itte jopa ehti maalailla ties mitä kauhukuvia. Kennelliitto vähän lievitti niitä, kun lausui kaiken nollaksi, mutta siitä huolimatta ehdittiin varata aika osteopaatille ja hyvä niin. Olen kyllä haaveillut Zeldan viemistä kyseisellä osteopaatille jo aikaisemmin, mutta nyt saatiin siihen kunnon potku. Eihän se mitään halpaa lystiä ole, mutta täytyy todeta, että joka pennin arvoista ja ainoa asia mikä jäi harmittamaan oli se, että en ole tajunnut aikaisemmin käyttää. Parasta reissussa oli se, että osteopaatinkaan mukaan en ole onnistunut koiraa käytöstä huolimatta hajottamaan eikä sen nyt toki pitäisi käytössä hajotakaan, mutta kyllähän se kylmä fakta on, että erityisesti agility ei ole koiran kuin koiran kropalle se ystävällisin laji. Zeldan tapauksessa se on vielä melkoisen stressaava ja aavistuksen liian kiihottavaa. Oli myös huojentavaa kuulla, että koira ei ole lainkaan niin huonossa jamassa kuin alkuun antoi olettaa eikä sillä tule kroppansa puolesta olemaan PK-puolella esteiden suhteen minkään sortin ongelmia. Jotain traumaa se on selkeästi saanut toiselle puolelle. Suurella todennäköisyydellä törmäämisestä ja tämä on sitten aiheuttanut niitä jatkuvia jumeja sinne sun tänne. Nyt saatiin siis ensimmäistä kertaa syy oireisiin. Oireisiin, jotka eivät itseasiassa näy tekemisvauhdissa vaan lähinnä fyssarilla ja hierojalla käytäessä. Kaukoissa olen hieman miettinyt, että joidenkin vaihtojen vaikeus (lähinnä seiso-istu) saattaa johtua jumeista tai muusta. Itse olen pistänyt niskajumit taistelun ja vetämisen piikkiin, mutta sen sijaan, että oltaisiin jouduttu leikkikieltoon niin taisteluleikkiä nimenomaan tulisi tehdä. Agilitystä pidetään nyt seuraavaan käyntiin taukoa, jotta saataisin kropan stressitasoa laskettua ja parantuminen kolhuista käyntiin. Pitäisi nyt hieman aikaa muutenkin välttää kaikkea stressaavaa ja kiihottavaa eikä mitään hirveitä saalisleikkejä, mutta taistella saadaan sekä metsässä juosta ihan vapaasti. Huonomman puolen hermoradat tai vastaavat pitäisi saada aktivoitua niin kroppa pääsisi tasapainoon tai jotain sinnepäin. Asiaa tuli todella paljon ja puolet meni luonnollisesti ohitse ja sekin vähä mitä tähän sain kirjoitettua ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Onneksi me treenaillaan tällä hetkellä sellaisisssa ympyröissä niin hakua kuin tokoa, jotka tukevat stressitöntä treenaamista. Niin ja uimista suositeltiin kanssa.
Agilityssä olen saanut lainata ihanaa Tellervo-aussia, jonka kanssa meillä oli myös kunnia osallistua SM-kisoihin West Coast Agility Teamin maxijoukkueessa. Suurin tavoite saavutettiin ja tehtiin tulos. Ennen tätä suoritusta takana oli kolmet treenit ja kolme starttia Raumalla.
Tämä kesä on suunniteltu pitkälte koiratapahtumien varjossa ja uhkaavasti näyttäisi myös siltä, että paljon muuhun ei olekaan varaa saati resursseja. Ehkä hieman ehtii jazzailla jossain kohtaa, kun näyttää siltä, että kaikki kulttuurisetelit eivät tule menemään agilitykisoihin. Kesän lajit taitaa olla toko, haku, rally ja muutamat satunnaiset näytelmät.
Toukokuussa käytiinkin parissa valmennuksessa. Zelda pääsi agilityssä Jenna Caloanderin oppiin sekä tokossa Riitta Kiviahon koulutukseen. Teslan kanssa käytiin Krista Karhun rallytokosempassa. Sitten käytiin vielä Lentsun briardiyksärillä Lauran kanssa. Zelda ja Ramos saivat kunnian jakaa kahden tunnin yksärin keskenän ja kyllähän niillä riitti ongelmaa ja läksyjä tuli. Tesla on treenannut nyt rallya ohjatusti kerran viikossa ja Zeldan tokoryhmä pyörii kerran viikossa. Teslan kanssa ollaan kerran viikossa käyty myös Päivin opissa parantamassa suhdetta, yhteistyötä, keskittymistä, mielentilaa ja muita olennaisia asioita, joita tarvitaan ylipäätään oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Zelda on päässyt aina tuuraamaan jotain poissaolijoita.
Kesäkuun alussa käytiin vihdoin ja viimein selkäkuvissa. Kuvaajana toimi ortopedi Juha Kallio ja olin erittäin tyytyväinen palveluun ja varmasti tulen kuvaamaan tulevaisuudessakin täällä koiria, jos en Ventelällä. Saatiin kyllä tarkkaa palautetta kuvista ja itte jopa ehti maalailla ties mitä kauhukuvia. Kennelliitto vähän lievitti niitä, kun lausui kaiken nollaksi, mutta siitä huolimatta ehdittiin varata aika osteopaatille ja hyvä niin. Olen kyllä haaveillut Zeldan viemistä kyseisellä osteopaatille jo aikaisemmin, mutta nyt saatiin siihen kunnon potku. Eihän se mitään halpaa lystiä ole, mutta täytyy todeta, että joka pennin arvoista ja ainoa asia mikä jäi harmittamaan oli se, että en ole tajunnut aikaisemmin käyttää. Parasta reissussa oli se, että osteopaatinkaan mukaan en ole onnistunut koiraa käytöstä huolimatta hajottamaan eikä sen nyt toki pitäisi käytössä hajotakaan, mutta kyllähän se kylmä fakta on, että erityisesti agility ei ole koiran kuin koiran kropalle se ystävällisin laji. Zeldan tapauksessa se on vielä melkoisen stressaava ja aavistuksen liian kiihottavaa. Oli myös huojentavaa kuulla, että koira ei ole lainkaan niin huonossa jamassa kuin alkuun antoi olettaa eikä sillä tule kroppansa puolesta olemaan PK-puolella esteiden suhteen minkään sortin ongelmia. Jotain traumaa se on selkeästi saanut toiselle puolelle. Suurella todennäköisyydellä törmäämisestä ja tämä on sitten aiheuttanut niitä jatkuvia jumeja sinne sun tänne. Nyt saatiin siis ensimmäistä kertaa syy oireisiin. Oireisiin, jotka eivät itseasiassa näy tekemisvauhdissa vaan lähinnä fyssarilla ja hierojalla käytäessä. Kaukoissa olen hieman miettinyt, että joidenkin vaihtojen vaikeus (lähinnä seiso-istu) saattaa johtua jumeista tai muusta. Itse olen pistänyt niskajumit taistelun ja vetämisen piikkiin, mutta sen sijaan, että oltaisiin jouduttu leikkikieltoon niin taisteluleikkiä nimenomaan tulisi tehdä. Agilitystä pidetään nyt seuraavaan käyntiin taukoa, jotta saataisin kropan stressitasoa laskettua ja parantuminen kolhuista käyntiin. Pitäisi nyt hieman aikaa muutenkin välttää kaikkea stressaavaa ja kiihottavaa eikä mitään hirveitä saalisleikkejä, mutta taistella saadaan sekä metsässä juosta ihan vapaasti. Huonomman puolen hermoradat tai vastaavat pitäisi saada aktivoitua niin kroppa pääsisi tasapainoon tai jotain sinnepäin. Asiaa tuli todella paljon ja puolet meni luonnollisesti ohitse ja sekin vähä mitä tähän sain kirjoitettua ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Onneksi me treenaillaan tällä hetkellä sellaisisssa ympyröissä niin hakua kuin tokoa, jotka tukevat stressitöntä treenaamista. Niin ja uimista suositeltiin kanssa.
Agilityssä olen saanut lainata ihanaa Tellervo-aussia, jonka kanssa meillä oli myös kunnia osallistua SM-kisoihin West Coast Agility Teamin maxijoukkueessa. Suurin tavoite saavutettiin ja tehtiin tulos. Ennen tätä suoritusta takana oli kolmet treenit ja kolme starttia Raumalla.
Koitan nyt malttaa pitää tuosta agilitytauosta kiinni Zeldan kanssa, kun meillä ei oikeastaan ole sellaista kunnolla edes ollut. Agirotuun ei taida tulla briardeista joukkuetta ja Jänesniemen Elinan yksärille taidan lainata Tellervoa, jonka kanssa olisi tavoitteissa vielä jokunen startti juosta. Ja toisaalta nyt on hyvää aikaa keskittyä täysiä tokoon, koska edessä on ainakin SM:t ja rotumestikset.
Kasataan tähän loppuun vielä kesäkalenteria juhannuksesta eteenpäin:
Ti 28.6 Elina Jänesniemen yksäri, Tellervo, Tavoitteellinen kisatoko, Zelda
Ke 29.6 UPK rallytoko, Tesla, toko Zelda
To 30.6 WeCA Agilitytreenien veto
La 2.7 Briardien haku- ja leikityspäivä, Zelda
Su 3.7 Schapendoes erkkari, Tesla (ja Bitte)
To 7.7 Mielentilatreenit, Tesla
9.-10.7 Agirotu?
Ti 12.7 Tavoitteellinen kisatoko, Zelda
Ke 13.7 UPK toko, Tesla
Jazzailua tai ilosaarta, todennäköisesti ensimmäistä tällä budjetilla :D
Ti 19.7 Tavoitteellinen kisatoko, Zelda
Ke 20.7 UPK toko, Tesla
La 23.7 TOKO-SM, Laukaa, SBRY:n joukkue, Zelda
27.-31.7 Jari Kantoluoto Porissa, Zeldalla on viikonlopulle koirakkopaikka, mutta yritän saada lauantain vaihdetta viikolle.
30.7 Briardien tokomestaruus ja erikoisnäyttely, molempiin ilmoitettu.
Tuon listauksen, kun kirjoitin niin tajusin, että ne SM:t on ihan ovella, mutta eiköhän ne hyvälä treenisuunnittelulla etene. Agilityt jää sopivasti kesätauolle nekin. Hakutreenit tietysti pyörii kokoajan 1-2 kertaa viikossa. Ollaan pyritti pitämään toinen treenipäivä vakiona alkuviikosta ja toinen sitten vähän sen mukaan miten saadaan väkeä kasaan. Ja sitten kaikki omat toimi tokoilut ja esineruudut niin hyvin tämä kesä hurahtaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti