Kauheasti on kaikkea taas tapahtunut, vaikka samalla sitä tuntuu, että on kamalan laiska treenaamaan ja liikkumaan. Tällä hetkellä on melko kaoottista ja täytyisi jotenkin saada vähän paremmin treenit ja suunnitelmat järjestykseen. Ja sen toki huomaa koiristakin.
Lokakuun alussa oltiin SBRY:n leirillä Yläneellä. Ohjelmassa oli agilityä, tottista, leikkimistä ja peltojälkeä, johon me ei yllättäen osallistuttu. Agilityssä oli Reetta kouluttamassa ja otin paikat molemmilla tytöille ja oli hyvät treenit. Tottiksessa katteltiin lähinnä Zeldan noutoa, kun se se meidän suurin ongelma on tällä hetkellä ja ilmeisesti aina vaan. Ja koulutustapoja on niin miljoona ja nyt pitäisi vaan uskoa ja löytää se oikea tie. Saatiin hyviä vinkkejä, joista osa ostettiin kyllä heti. Kapulalla palkkaamisen taidan kuitenkin nyt yrittää lopullisesti haudata, koska en osaa sillä tiellä rakentaa riittävän täydellistä noutoa. Leirillä oli maalimies leikittämässä ja Zelda ei arvostanut sitä hommaa tällä kertaa kyllä ollenkaan. Äiskän kanssa oli paljon kivempi leikkiä, vaikka sekin oli vähän väkinäistä, kun piti vaan leikkiä leikkimisen takia. Saatiin neuvoksi vähemmän taistelua ja enemmän rauhaa. Saattaisi auttaa niihin nouto-ongelmiinkin. Mä en kyllä ihan tän yhden näkemyksen perusteella osta ettei tuo koira palkkautuisi taistelusta, mutta tuota rauhan tekemisestä ei varmaan olisi haittaa. Viimeisellä tottiskiekalla tehtiin ilmaisua, koska ei meillä sitten hirveesti muita suurempia ongelmia noudon päälle ole. Se oli kyllä ehdottomasti leirin paras treenikiekka ja haukkumisen päälle oli taas paljon kivempi leikkiä muiden kuin äiskän kanssa. Ollaan edetty kyllä tässä ilmaisuasiassa tosi järkevästi eteenpäin ja sen kyllä huomaa siitä, miten varma homma on. Ja samaa rataa jatketaan... talveksi on jo suunnitelmat tämän suhteen hyvällä mallilla.
Leirin jälkeen päästiin Niemen Elinan hakukoulutukseen. Nopealla aikataululla koulutus saatiin kuin saatiinkin kasaan, vaikka onhan tuosta ollut jo puhetta vuoden verran. Oltiin jo lähdössä pienellä porukalla Elinan huudeille, mutta sitten saimmekin hänet tänne ja oli kyllä antoisa viikonloppu. Zelda sai tosiaan ilmaisustaan kehuja ja se oli kyllä kiva kuulla, että ei tarvitse katua sen suhteen valintaa. Muuten sitten paneuduttiin perusongelmaan eli niihin suoriin pistoihin ja saatiin nyt hyvät eväät jatkaa hommaa.
Zeldan kanssa ollaan tokoiltu aktiivisesti. Noudot tuottaa yllättäen eniten ongelmia. Nyt korjaillaan typeriä koulutusvirheitä oikein olan takaa eikä se korjaaminen ole koskaan yhtä helppoa kuin uuden opettaminen, josko sekään on koskaan ollut helppoa. Osatut asiat kuitenkin toimii. Kokeessa käytiin toteamassa, että intoa on koiralla enemmän kuin osaamistaso pystyy pitämään kasassa. Sinänsä ihan kiva kokemus kesän ahdistavan tottistelun päälle.
Niin missä sitä mennään sen voittajan suhteen?
Paikkamakuu 10
Tää nyt on ja kokeessa olen tosi tyytyväinen kehäänmenoon ja siihen miten koira oli kuulolla.
Seuraaminen 8
Aivan luokatonta touhua. Oltaisiin oikeasti ehkä ansaittu kutonen korkeintaan. Sinänsä koira kyllä seurasi, mutta painoi ja poikitti koko matkan, mikä näkyi tekniikassa. Hitaassa käynnissä vähän homma meinasi hajota. Toisaalta hommassa oli kuitenkin asennetta.
L-liike 9
Istuminen aavistuksen hidas ja seuraaminen ei ollut kaunista. Muuten ihan ehjä kokonaisuus ja jäävien erottelu on saanut selkeää varmuutta.
Luoksetulo 7
Tässä tapahtui lähdössä pieni työtapaturma ja Zelda hetkeksi unohti mitä oli tekemässä ja veti stopin jossain kolmessa metrissä ja sitten se varsinainen stoppi hieman valui. Loppuosa oli hyvä!
Ruutu 0
Juoksi ruudun viereen enkä saanut siitä korjattua ruutuun.
Ohjattu 0
Tässä tuli sitten nouto-ongelma yksi eli koira jäi kapuloihin jumiin eikä pystynyt täyskäännöksen jälkeen pysähtymään, kun ajatteli vain kapuloita.
Tunnari 0
Tässä painoi epäonnistunut ohjattu eli oli vielä ne kapulat ajatuksissa kun lähetin omalle ja siinä sitten räjäytti omat ympärilleen ja nappasi väärän. Oli menossa ensin etsimään niitä ohjatun kapuloita, joita ei ikinä saanut noutaa.
Metalli 0
Tässä selkeästi painoi kokeenaikana kasvanut ylivire ja metallissa tuli vanhat huonot tavat esiin ja Zelda veti esityksen yleisölle koko rahan edestä. Lopulta kyllä nosti kapulan suuhunsa. Niin tai näin niin mielentila ainakin on nyt tässä liikkeessä parempi kuin mitä se oli vielä viime keväänä.
Kokonaisvaikutus 10
Tää oli kyllä loppuhuipennus. Koira sai kovasti kehuja ja tuomari kehoitti keskittymään Pk-puolelle. Sen verran oli kuitenkin intoa, asennetta ja tekemisen meininkiä. Ja tosiaan kokoajan Zelda teki hommia kyllä mulle. Osa noista nollista olisi ollut ihan mahdollista saada onnistuneiksi suorituksiksi, jos koira olisi ollut aavistuksen vähemmän vallaton, mutta parempi vallaton kuin flegmaattinen.
Kokeen jälkeen päästiin Huotarin Oilin koulutukseen. Ja yllättäen otettiin taas aiheeksi noutaminen ja erityisesti tuo kapuloista luopuminen. Tällä hetkellä Zelda kuvittelee omistavansa noutokapulat ja palkkautuu niistä yksinkertaisesti liikaa. Se aiheuttaa myös tuota epävarmuutta noihin palautuksiin tietysti, kun koira pitäisi mieluummin kapulat itsellään. Paukkunoudot ei oikein toimi ja en saa vaihtamaan kapulaa edes suosikkileluun. Tehtiin sitten todella tarpeellisia luopumistreenejä. Zeldalle tosi vaikeita juttuja, kun Oili heitti kapulaa ja antoi noutokäskyä, mutta pitikin tehdä luoksetuloa. Toisessa sessiossa katseltiin myös sitä ruudun paikkaa eli nyt vaan täytyisi tehdä näitä paikanvahvistustreenejä enemmän, jotta kokeessa ei tulisi näitä epäonnistumisia. Tehtiin myös yhteinen paikkamakuu (EVL) kierros ja istumista häiriössä. Zeldalle oli kamalan vaikeeta, kun Oili käskytti maahan. Ei olisi millään halunnut olla tottelematta.
Agilityä ollaankin sitten treenattu ahkerasti! Ja se on kyllä vaikeaa. Saatiin paikka Jänesniemen Elinan kaukoryhmään ja sieltä käydään kerran kuussa hakemassa läksyjä. Lisäksi ollaan otettu Rajalan Elinalta yksäreitä agilityyn tokon lisäksi.
Teslan kanssa aloitettiin asenteen korjaaminen, jos joskus päästäisiin vielä tokokokeeseen tai vaikka hurahdettaisiin rallytokoon. Agilitykisaamista ollaan taas kaiveltu naftaliinista. Ei kyllä viime viikonloppuna koira kulkenut liedossa toivottua tahtia, mutta ensi viikonloppuna uusi yritys kotikisoissa. Haaveissa olisi rääpiä kasaan SM-nollat ensikesäksi ja siinä sitä oltaisiinkin sitten uran huipulla.
Tälläinen pikapäivitys yövuoron kiireistä, että kyllä me tässä kokoajan varovasti edetään ja tehdään syksyn pimeyden keskellä...
Lokakuun alussa oltiin SBRY:n leirillä Yläneellä. Ohjelmassa oli agilityä, tottista, leikkimistä ja peltojälkeä, johon me ei yllättäen osallistuttu. Agilityssä oli Reetta kouluttamassa ja otin paikat molemmilla tytöille ja oli hyvät treenit. Tottiksessa katteltiin lähinnä Zeldan noutoa, kun se se meidän suurin ongelma on tällä hetkellä ja ilmeisesti aina vaan. Ja koulutustapoja on niin miljoona ja nyt pitäisi vaan uskoa ja löytää se oikea tie. Saatiin hyviä vinkkejä, joista osa ostettiin kyllä heti. Kapulalla palkkaamisen taidan kuitenkin nyt yrittää lopullisesti haudata, koska en osaa sillä tiellä rakentaa riittävän täydellistä noutoa. Leirillä oli maalimies leikittämässä ja Zelda ei arvostanut sitä hommaa tällä kertaa kyllä ollenkaan. Äiskän kanssa oli paljon kivempi leikkiä, vaikka sekin oli vähän väkinäistä, kun piti vaan leikkiä leikkimisen takia. Saatiin neuvoksi vähemmän taistelua ja enemmän rauhaa. Saattaisi auttaa niihin nouto-ongelmiinkin. Mä en kyllä ihan tän yhden näkemyksen perusteella osta ettei tuo koira palkkautuisi taistelusta, mutta tuota rauhan tekemisestä ei varmaan olisi haittaa. Viimeisellä tottiskiekalla tehtiin ilmaisua, koska ei meillä sitten hirveesti muita suurempia ongelmia noudon päälle ole. Se oli kyllä ehdottomasti leirin paras treenikiekka ja haukkumisen päälle oli taas paljon kivempi leikkiä muiden kuin äiskän kanssa. Ollaan edetty kyllä tässä ilmaisuasiassa tosi järkevästi eteenpäin ja sen kyllä huomaa siitä, miten varma homma on. Ja samaa rataa jatketaan... talveksi on jo suunnitelmat tämän suhteen hyvällä mallilla.
Leirin jälkeen päästiin Niemen Elinan hakukoulutukseen. Nopealla aikataululla koulutus saatiin kuin saatiinkin kasaan, vaikka onhan tuosta ollut jo puhetta vuoden verran. Oltiin jo lähdössä pienellä porukalla Elinan huudeille, mutta sitten saimmekin hänet tänne ja oli kyllä antoisa viikonloppu. Zelda sai tosiaan ilmaisustaan kehuja ja se oli kyllä kiva kuulla, että ei tarvitse katua sen suhteen valintaa. Muuten sitten paneuduttiin perusongelmaan eli niihin suoriin pistoihin ja saatiin nyt hyvät eväät jatkaa hommaa.
Zeldan kanssa ollaan tokoiltu aktiivisesti. Noudot tuottaa yllättäen eniten ongelmia. Nyt korjaillaan typeriä koulutusvirheitä oikein olan takaa eikä se korjaaminen ole koskaan yhtä helppoa kuin uuden opettaminen, josko sekään on koskaan ollut helppoa. Osatut asiat kuitenkin toimii. Kokeessa käytiin toteamassa, että intoa on koiralla enemmän kuin osaamistaso pystyy pitämään kasassa. Sinänsä ihan kiva kokemus kesän ahdistavan tottistelun päälle.
Niin missä sitä mennään sen voittajan suhteen?
Paikkamakuu 10
Tää nyt on ja kokeessa olen tosi tyytyväinen kehäänmenoon ja siihen miten koira oli kuulolla.
Seuraaminen 8
Aivan luokatonta touhua. Oltaisiin oikeasti ehkä ansaittu kutonen korkeintaan. Sinänsä koira kyllä seurasi, mutta painoi ja poikitti koko matkan, mikä näkyi tekniikassa. Hitaassa käynnissä vähän homma meinasi hajota. Toisaalta hommassa oli kuitenkin asennetta.
L-liike 9
Istuminen aavistuksen hidas ja seuraaminen ei ollut kaunista. Muuten ihan ehjä kokonaisuus ja jäävien erottelu on saanut selkeää varmuutta.
Luoksetulo 7
Tässä tapahtui lähdössä pieni työtapaturma ja Zelda hetkeksi unohti mitä oli tekemässä ja veti stopin jossain kolmessa metrissä ja sitten se varsinainen stoppi hieman valui. Loppuosa oli hyvä!
Ruutu 0
Juoksi ruudun viereen enkä saanut siitä korjattua ruutuun.
Ohjattu 0
Tässä tuli sitten nouto-ongelma yksi eli koira jäi kapuloihin jumiin eikä pystynyt täyskäännöksen jälkeen pysähtymään, kun ajatteli vain kapuloita.
Tunnari 0
Tässä painoi epäonnistunut ohjattu eli oli vielä ne kapulat ajatuksissa kun lähetin omalle ja siinä sitten räjäytti omat ympärilleen ja nappasi väärän. Oli menossa ensin etsimään niitä ohjatun kapuloita, joita ei ikinä saanut noutaa.
Metalli 0
Tässä selkeästi painoi kokeenaikana kasvanut ylivire ja metallissa tuli vanhat huonot tavat esiin ja Zelda veti esityksen yleisölle koko rahan edestä. Lopulta kyllä nosti kapulan suuhunsa. Niin tai näin niin mielentila ainakin on nyt tässä liikkeessä parempi kuin mitä se oli vielä viime keväänä.
Kokonaisvaikutus 10
Tää oli kyllä loppuhuipennus. Koira sai kovasti kehuja ja tuomari kehoitti keskittymään Pk-puolelle. Sen verran oli kuitenkin intoa, asennetta ja tekemisen meininkiä. Ja tosiaan kokoajan Zelda teki hommia kyllä mulle. Osa noista nollista olisi ollut ihan mahdollista saada onnistuneiksi suorituksiksi, jos koira olisi ollut aavistuksen vähemmän vallaton, mutta parempi vallaton kuin flegmaattinen.
Kokeen jälkeen päästiin Huotarin Oilin koulutukseen. Ja yllättäen otettiin taas aiheeksi noutaminen ja erityisesti tuo kapuloista luopuminen. Tällä hetkellä Zelda kuvittelee omistavansa noutokapulat ja palkkautuu niistä yksinkertaisesti liikaa. Se aiheuttaa myös tuota epävarmuutta noihin palautuksiin tietysti, kun koira pitäisi mieluummin kapulat itsellään. Paukkunoudot ei oikein toimi ja en saa vaihtamaan kapulaa edes suosikkileluun. Tehtiin sitten todella tarpeellisia luopumistreenejä. Zeldalle tosi vaikeita juttuja, kun Oili heitti kapulaa ja antoi noutokäskyä, mutta pitikin tehdä luoksetuloa. Toisessa sessiossa katseltiin myös sitä ruudun paikkaa eli nyt vaan täytyisi tehdä näitä paikanvahvistustreenejä enemmän, jotta kokeessa ei tulisi näitä epäonnistumisia. Tehtiin myös yhteinen paikkamakuu (EVL) kierros ja istumista häiriössä. Zeldalle oli kamalan vaikeeta, kun Oili käskytti maahan. Ei olisi millään halunnut olla tottelematta.
Agilityä ollaankin sitten treenattu ahkerasti! Ja se on kyllä vaikeaa. Saatiin paikka Jänesniemen Elinan kaukoryhmään ja sieltä käydään kerran kuussa hakemassa läksyjä. Lisäksi ollaan otettu Rajalan Elinalta yksäreitä agilityyn tokon lisäksi.
Teslan kanssa aloitettiin asenteen korjaaminen, jos joskus päästäisiin vielä tokokokeeseen tai vaikka hurahdettaisiin rallytokoon. Agilitykisaamista ollaan taas kaiveltu naftaliinista. Ei kyllä viime viikonloppuna koira kulkenut liedossa toivottua tahtia, mutta ensi viikonloppuna uusi yritys kotikisoissa. Haaveissa olisi rääpiä kasaan SM-nollat ensikesäksi ja siinä sitä oltaisiinkin sitten uran huipulla.
Tälläinen pikapäivitys yövuoron kiireistä, että kyllä me tässä kokoajan varovasti edetään ja tehdään syksyn pimeyden keskellä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti