Sain vihdoin ja viimein aikaiseksi varattua ajan Raumalle Tanjan hoidettavaksi eli tytöt pääsivät fyssarille. Molemmilta löytyi hoidettavaa, mutta ei mitään hälyyttävää. Huolestuttavampaa olisi, jos ei harrastuskoiralta mitään löytyisi. Zelda tahti on ainakin sen moista, että vähemmästäkin vähän tulee jumeja, joten hyvä käydä säännöllisesti fyssarin näpeissä tsekattavana.
Teslakin jumit taitavat olla enemmän päänsisäisiä eli hormonaalisia, joten hyvillä mielin ensi viikonlopun koulutukseen. Lihaskuntoa sillä kyllä saisi olla huomattavasti enemmän, mutta se oli kyllä tiedossa, että on tässä kolmen viimeisen kuukauden ajan ollut koko koira naurettavan vähällä liikunnalla. Zelda pitää itse huolen liikkumisestaan, kun se päästää säännöllisesti metsään juoksemaan, mutta Tesla ei. Toki Zeldan kanssa on jatkuvasti treenattu, kun Tesla on ollut enemmän tauolla. Jäänyt siinä sitten kaikki lämmittely ja jäähdyttely lenkitkin vähemmälle. Eikä se massa muutenkaan olisi pahitteeksi.
Muuten noin meni kyllä hyvin säätämällä koko reissu. Aloin naputella naviin osoitetta juuri ennen motarin loppua ja Google tarjosi Tanjan kotiosoitteen. Hyvä matkaa ehdin ajella, kun huomasin, että nyt ollaan kyllä hukassa. Tällä kertaa löysin sentään oikealle ovelle ilman soittoa, mutta jäi kymmenen minuuttia aikaa ulkoiluttaa koirat. Tästä hyvästä ei Tesla saanut tehtyä tarpeitaan ja hoidon jälkeen olikin sitten ensin esipesua pick'n'payn pihassa ja jälkipesut suihkussa.
Kotimatkalla lupasin hakea kaverille lampaan luita Eurajoelta ja onnistuin naputtelemaan naviin väärän talon numeron. Onneksi ei siinä kohtaa ollut taloa, joten en ajanut väärään pihaan. Tietenkin lammastädillä oli mennyt säkin sekaisin ja oli antanut edelliselle hakijalle väärän säkin, että ei me ihan niin vähällä päästy.
Tytöille uskalsin ottaa hakupalkaksi yhdet kylkiluut pureskeltavat iltapalaksi ja sai Volttikin maistella vähän lampaan järeämpää luuta. Alkuun se oli varsin innoissaan, mutta kyllästyi hankalasti syötävään herkkuunsa melko pian, kun oli saanut parhaat palat revittyä. Siinä sitten jonkinaikaa Teslan kerjäämistä kuunneltuani kaivelin perinteisiä nahkarullia. Aikomuksena oli antaa Zeldalle loput voltin luusta, mutta ei kelvannut, kun tarjosin samalla nahkarullaa. Lopulta Tesla kalsi seuraavaksi parhaat palat ja Zelda omi lampaan itselleen, kun siitä oli järsitty parhaan palat päältä. Onnellisena se nukkui koko yön lampaan luu tyynynään ja jatkoi aamulla järsimistä. On se onni ettei meillä tapella ruuasta vaan näemmä näin solidaarisesti osataan toimia keskenään herkut jakaen. Nyt sitten odotellaan, että kenellä meni maha sekaisin :)
Teslakin jumit taitavat olla enemmän päänsisäisiä eli hormonaalisia, joten hyvillä mielin ensi viikonlopun koulutukseen. Lihaskuntoa sillä kyllä saisi olla huomattavasti enemmän, mutta se oli kyllä tiedossa, että on tässä kolmen viimeisen kuukauden ajan ollut koko koira naurettavan vähällä liikunnalla. Zelda pitää itse huolen liikkumisestaan, kun se päästää säännöllisesti metsään juoksemaan, mutta Tesla ei. Toki Zeldan kanssa on jatkuvasti treenattu, kun Tesla on ollut enemmän tauolla. Jäänyt siinä sitten kaikki lämmittely ja jäähdyttely lenkitkin vähemmälle. Eikä se massa muutenkaan olisi pahitteeksi.
Muuten noin meni kyllä hyvin säätämällä koko reissu. Aloin naputella naviin osoitetta juuri ennen motarin loppua ja Google tarjosi Tanjan kotiosoitteen. Hyvä matkaa ehdin ajella, kun huomasin, että nyt ollaan kyllä hukassa. Tällä kertaa löysin sentään oikealle ovelle ilman soittoa, mutta jäi kymmenen minuuttia aikaa ulkoiluttaa koirat. Tästä hyvästä ei Tesla saanut tehtyä tarpeitaan ja hoidon jälkeen olikin sitten ensin esipesua pick'n'payn pihassa ja jälkipesut suihkussa.
Kotimatkalla lupasin hakea kaverille lampaan luita Eurajoelta ja onnistuin naputtelemaan naviin väärän talon numeron. Onneksi ei siinä kohtaa ollut taloa, joten en ajanut väärään pihaan. Tietenkin lammastädillä oli mennyt säkin sekaisin ja oli antanut edelliselle hakijalle väärän säkin, että ei me ihan niin vähällä päästy.
Tytöille uskalsin ottaa hakupalkaksi yhdet kylkiluut pureskeltavat iltapalaksi ja sai Volttikin maistella vähän lampaan järeämpää luuta. Alkuun se oli varsin innoissaan, mutta kyllästyi hankalasti syötävään herkkuunsa melko pian, kun oli saanut parhaat palat revittyä. Siinä sitten jonkinaikaa Teslan kerjäämistä kuunneltuani kaivelin perinteisiä nahkarullia. Aikomuksena oli antaa Zeldalle loput voltin luusta, mutta ei kelvannut, kun tarjosin samalla nahkarullaa. Lopulta Tesla kalsi seuraavaksi parhaat palat ja Zelda omi lampaan itselleen, kun siitä oli järsitty parhaan palat päältä. Onnellisena se nukkui koko yön lampaan luu tyynynään ja jatkoi aamulla järsimistä. On se onni ettei meillä tapella ruuasta vaan näemmä näin solidaarisesti osataan toimia keskenään herkut jakaen. Nyt sitten odotellaan, että kenellä meni maha sekaisin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti