Viimeksi hakattiin hieman päätä seinään, mutta siitä toettiin aika nopeasti :) Tehtiin Zeldan kanssa oikein iloiset kaikki onnistuu tokoilut hallilla eikä ne kaukot olleet yhtään huonot siellä. Minne nämä KO-treenit aina unohtuu, kun ne tuntuu pelastavan kaiken? Eli jos tuntuu siltä, että täytyy hakata päätä seinään niin sitten täytyy välillä tehä niin ettei tarvi hakata ja johan ollaan taas nousussa. Onneksi meillä on maailman paras tokokoutsi, jolla on maailman parhaat neuvot, kun niitä vaan muistaa noudattaa.
Teslan voivoi-tilannetta ei olla hetkeen päivitelty, mutta kerrataanpa vähän:
Paikallamakuu > ei ongelmaa
Seuraaminen > ollut viime treeneissä melko hyvää, perusasentoa ollaan saatu parannettua, sivuaskeleet vaatii treeniä!
Liikkeestä istuminen > ei valittamista, nopea ja tehokas. Vaikeammalta puolelta koirat taaksekiertämistä tarvitsee vahvistaa!
Luoksetulo > ikuinen murheenkryyni
Ruutu > hakeminen vielä jokseenkin epävarmaa, loppuosa ok.
Metallinouto > palauttaminen parantunut roimasti
Hyppynouto > sama kuin edellä eikä muuta valittamista, molempien noutojen suurin ongelmahan on ollut se palauttaminen, joka on epävarmaa eli aika pahaa mälväämistä, mutta muuten noudot on ihan ok.
Tunnari > Täytyy vahvistella, välillä unohtaa haistella. Ympyrässä haistelee, rivissä ottaisi sen mikä ekana tulee vastaan.
Haaveilen silti salaa VOI-kokeen korkkauksesta tässä jopa kevään aikana, kun ei niitä juoksuja kerta näy...
Zelda tähtää nyt tokossa ensisijaisesti sinne avoimeen ja SM-joukkueessa olisi tarkoitus edustaa, joten halutaan olla sen mukaisesti eduksemme. Ei niitä ylempien liikkeitä olisi huono silti vähän aktiivisemmin ottaa jo työnalle, mutta ei meillä mikään hätä ole.
PK-puolella alkaa esteen olla jo ihan mukavalla mallilla:
Ylitetään tuossa siis vielä 90cm estettä, mutta ei se metri enää kaukana ole! A-este tehtiin myös jo noutona eikä se kapula aiheuttanut suurempia dilemmoja. Maastokautta ollaan jo varovasti korkattu, mutta vauhtiin päästään ensi viikonloppuna. Päästiin mukaan tavoitteelliseen hakuporukkaan, joten sen puoleen varmaan noususuhdanteista hakutreeniä luvassa.
Kevään jo melko perinteinen schapendoesien agility viikonloppu käytiin tällä kertaa lyhennettynä yhden päivän koulutuksena. Tällä kertaa meitä oli Jaakko Suoknuutti opettamassa ja sain tungettua Zeldan mukaan, kun riitti vielä yksi paikka vääränrotuiselle. Aamu alkoi mukavasti auto-ongelmilla, mutta niistä selvittiin ylitse. Teslasta ei kuitenkaan ole videomateriaalia, kun tuli jälleen hieman kiire. Ekan koiran ongelmia. Zeldaa ehdittiin jo kuvaamaan ja yhden julkaisukelpoisen pätkän sain eilen ehtoosti editoitua radan alkupätkästä:
Teslan kohdalla pitää luottaa siihen, että koira oikeasti osaa kyllä kaikki ohjauskuviot, myös takaaleikkauksen yms. Täytyy rataantutustuessa rohkeasti miettiä ensin ne koiralle parhaat linjat ja sen jälkeen niihin ne oikeat ohjauskuviot ja oikeasti käyttää niitä eikä vältellä tiettyjä linjoja, koska haluaa mieluummin ohjata toisella tavalla. Rataantutustumisen tärkeyttä ei siis voi korostaa taaskaan liikaa.
Zeldan kanssa pitää edelleen tehdä töitä estehakuisuuden kanssa eli saada koira hakemaan ja irtoamaan esteille. Zeldassa on sitä draivia, röyhkeyttä ja voimaa, jota Teslaan hieman kaipaisin lisää, mutta sillä on myös voimakas saalisvietti ja palkka on sille tärkeämpi kuin agility. Tekemisen halun ja innon, kun saa kohdistettua oikein niin vauhtia ei puutu. Ja tosiasia on myös se, että minä en ikinä tule juoksemaan sitä vauhtia, että edes helpoimmilla radoilla voisin ohjata koiraa ilman, että se irtoaa ja hakee esteitä.
Koiraharrasteiden puolelta kevät näyttää tällä kertaa varsin valoisalta ja kaikkea kivaa on luvassa, joten onnistuneita treenejä avoimin mielin odotellessa :)
Teslan voivoi-tilannetta ei olla hetkeen päivitelty, mutta kerrataanpa vähän:
Paikallamakuu > ei ongelmaa
Seuraaminen > ollut viime treeneissä melko hyvää, perusasentoa ollaan saatu parannettua, sivuaskeleet vaatii treeniä!
Liikkeestä istuminen > ei valittamista, nopea ja tehokas. Vaikeammalta puolelta koirat taaksekiertämistä tarvitsee vahvistaa!
Luoksetulo > ikuinen murheenkryyni
Ruutu > hakeminen vielä jokseenkin epävarmaa, loppuosa ok.
Metallinouto > palauttaminen parantunut roimasti
Hyppynouto > sama kuin edellä eikä muuta valittamista, molempien noutojen suurin ongelmahan on ollut se palauttaminen, joka on epävarmaa eli aika pahaa mälväämistä, mutta muuten noudot on ihan ok.
Tunnari > Täytyy vahvistella, välillä unohtaa haistella. Ympyrässä haistelee, rivissä ottaisi sen mikä ekana tulee vastaan.
Haaveilen silti salaa VOI-kokeen korkkauksesta tässä jopa kevään aikana, kun ei niitä juoksuja kerta näy...
Zelda tähtää nyt tokossa ensisijaisesti sinne avoimeen ja SM-joukkueessa olisi tarkoitus edustaa, joten halutaan olla sen mukaisesti eduksemme. Ei niitä ylempien liikkeitä olisi huono silti vähän aktiivisemmin ottaa jo työnalle, mutta ei meillä mikään hätä ole.
PK-puolella alkaa esteen olla jo ihan mukavalla mallilla:
Ylitetään tuossa siis vielä 90cm estettä, mutta ei se metri enää kaukana ole! A-este tehtiin myös jo noutona eikä se kapula aiheuttanut suurempia dilemmoja. Maastokautta ollaan jo varovasti korkattu, mutta vauhtiin päästään ensi viikonloppuna. Päästiin mukaan tavoitteelliseen hakuporukkaan, joten sen puoleen varmaan noususuhdanteista hakutreeniä luvassa.
Kevään jo melko perinteinen schapendoesien agility viikonloppu käytiin tällä kertaa lyhennettynä yhden päivän koulutuksena. Tällä kertaa meitä oli Jaakko Suoknuutti opettamassa ja sain tungettua Zeldan mukaan, kun riitti vielä yksi paikka vääränrotuiselle. Aamu alkoi mukavasti auto-ongelmilla, mutta niistä selvittiin ylitse. Teslasta ei kuitenkaan ole videomateriaalia, kun tuli jälleen hieman kiire. Ekan koiran ongelmia. Zeldaa ehdittiin jo kuvaamaan ja yhden julkaisukelpoisen pätkän sain eilen ehtoosti editoitua radan alkupätkästä:
Teslan kohdalla pitää luottaa siihen, että koira oikeasti osaa kyllä kaikki ohjauskuviot, myös takaaleikkauksen yms. Täytyy rataantutustuessa rohkeasti miettiä ensin ne koiralle parhaat linjat ja sen jälkeen niihin ne oikeat ohjauskuviot ja oikeasti käyttää niitä eikä vältellä tiettyjä linjoja, koska haluaa mieluummin ohjata toisella tavalla. Rataantutustumisen tärkeyttä ei siis voi korostaa taaskaan liikaa.
Zeldan kanssa pitää edelleen tehdä töitä estehakuisuuden kanssa eli saada koira hakemaan ja irtoamaan esteille. Zeldassa on sitä draivia, röyhkeyttä ja voimaa, jota Teslaan hieman kaipaisin lisää, mutta sillä on myös voimakas saalisvietti ja palkka on sille tärkeämpi kuin agility. Tekemisen halun ja innon, kun saa kohdistettua oikein niin vauhtia ei puutu. Ja tosiasia on myös se, että minä en ikinä tule juoksemaan sitä vauhtia, että edes helpoimmilla radoilla voisin ohjata koiraa ilman, että se irtoaa ja hakee esteitä.
Koiraharrasteiden puolelta kevät näyttää tällä kertaa varsin valoisalta ja kaikkea kivaa on luvassa, joten onnistuneita treenejä avoimin mielin odotellessa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti