tiistai 21. toukokuuta 2013

Kauheesti kaikkee muttei paikkaa rinkiin


En ole yhtään ehtinyt kirjoitella meidän paimennustouhusta. Ollaan nyt kuitenkin kurssilla Eurajoella ja opetellaan olemaan saalistamatta lampaita ja tekemään töitä nöyränä.  Jotenkin musta tuntuu, että tästä hallintatreenistä voi olla hyötyä monessa muussakin mutkassa.

Lintujen jaakaaminen on nyt kesäkaudella häirinnyt paljon meidän tokoiluja, mutta siitä huolimatta saatiin mielestäni todella loistokas suoritus Varsinaissuomen ja Satakunnan kennelpiirien näyttökokeessa aikaiseksi.  Koira pystyi häiriöstä huolimatta tekemään, vaikka taivaalle katselu häiritsi pahasti teknistä suorittamista ja aiheutti ylimääräisiä käskyjä, mutta paketti pysyi kasassa. Paikkamakuu oli kyllä surkea, juoksut ei ole selitys ja niiden kanssa täytyy selvitä sitten isona tyttönä, mutta mun mielestä alle kaksi vuotiaan briardin kohdalla ei voi olla kovin kiukkuinen, jos naapuri lähtee kävelemään ja sen päälle lorahtaa niin, että on pakko putsata ja sitten unohtaa mitä on tekemässä ja nousee epävarmana ylös. Zelda saa kaiken anteeksi, koska se ei jahdannut lintuja, kunhan vain katseli.

Suoritus näyttää kivalta myös videolta:

 http://www.youtube.com/watch?v=UFqm0QAkXR0&feature=youtu.be

Tuomarit eivät kyllä nähneet meidän potentiaalisuutta ja erinomaisuutta ihan samassa mittakaavassa :D

Ohjaajan jännittäminen ja epävarmuus näkyy ja vaikuttaa koiraankin. Ohjaajan tulisi olla määrätietoisempi! Koiran työskentelyasenne voisi olla parempi, joskin mukaviakin pätkiä näkyy. - se on välillä vallaton. ”

Varmasti jännitin ja olin kokoajan epävarma, koska se sinkoaa linnuille. Yksi tuomareista tuumasikin, että ohjaajalla on luottamuspula koiraan, vaikka kehui kyllä positiiviseksi yllätykseksi rotunsa edustajaksi. Määrätietoisuutta kyllä varmasti, mutta koiran asenne on kyllä kohdillaan. Korrin Pekka esitti asian koulutuksessa joskus paljon paremmin ”onpas sillä valtavasti tekemisen halua”. Ehkä se tekemisen halu vielä kohdistuu muualle kuin vakavaan työntekoon eikä briardin nyt kovin vakava kuulu ollakaan. Ja ohan se joo vähän vallaton ja kuriton, mutta se me tiedetään ja ollaan nyt alettu siihen kiinnittämään enemmän huomiota…

Tuomareiden mielestä huomio tulee kiinnittää:
 a.. seuraamiseen; koiran paikka ajoittain aukeaa
 b.. noutoon; epäonnistuu kokonaan
 c.. paikalla makuu; koira ei pysy
 d.. ohjaajan pieniin vartaloapuihin. 

a.   No kai se irtoo kun välillä unohtuu haikailee taivaalle eikä ne käännökset edelleen oo valmiit, varsinkaan vasen. Olen nyt pyrkinyt treenaamaan seuraamista paremmassa vireessä niin saa käännöksiin särmää. Kyllä se siitä.
b.   Minusta se oli kerrassaan täydellinen. Toki ne tuomarit ei olleet nähneet meidän kapulatansseja. Eikä ne tiennyt, että ollaan vaihdettu opetustekniikka enempi ”tottismaiseen” noutoon ja se kapulan pito on täysin kesken. Ja vauhti on tärkeä eli haluan koiran juoksevan täysiä kapulalle, ottavan sen heti suuhunsa ja palauttavan yhtä lujaa. No tekihän se sen!
c.   Täysin totta, edellä mainituista kootuista selityksistä huolimatta.
d.   Ai ne oli vaan pieniä, no sehän tarkoittaa, että meillä on suunta parempaan :D

Tärkeintä kuitenkin, että olin itse tyytyväinen ja uskon koiraani. Ikähän tuolla tulee vastaan, joten tämä tilaisuus meiltä meni ohitse ja niin hienoa kuin olisi ollut päästä rinkiin tokoilemaan niin pääsemöttymyys ei ole este saavuttaa niitä tavoitteita. Mä olin kuitenkin vielä jonkin aikaa sitten aika epätoivoinen meidän tämän kesän ulkotokoilun suhteen, mutta tuolla Oripäässä käynti antoi toivoa siihen ihan valtavasti eli reissu ei todellakaan ollut turha. Meiän seuralla oli myös kauheen kiva yhteishenki ja kuudesta TVA Pori  -tunnuksilla varustetusta koirakosta mukaan pääsi kolme. Toki sitä hieman harmittaa ja vähän pettyi, kun ei tuohon joukkoon kuulunut, mutta toisaalta kyllä mulla vähän sellainen kutina oli, ei nyt vaan oltu sitä mitä haettiin, liian vallattomia :D

Ensi viikonloppu on onneksi pelkkää tokoa Lentsun opissa, sitä me tähän kyllä kaivataan. Luvassa on varmasti naurua ja tokon iloa, se sopii meille. Tärkeintä on positiivinen asenne ja se, että treenaaminen on hauskaa. Tavoitteet täyttyy kyllä sitten ajallaan.

ps. en jaksa enää kirjottaa jälkikurssista, mutta eiköhän se ole seuraava otsikko, jäljessä luuhaa ;) 





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti