Käytöskoulutusta osa 1

Multa on nyt tekosyyt loppu opettaa tytöille edes jotain käytöstapoja ihan arjessa, joten lähdetään nyt niitäkin työstämään ihan tosissaan. Ollaan kotiuduttu Ulvilaan ja vaikka viime vapaat lusmuilin maalaamisen parissa niin tänään aloitettiin käytösharjoitukset ja jatketaan niitä tästä eteenpäin päivittäin. Ja se mikä nyt on tosissaan työnalla on remmikäytös, koskien molempia ja suunnitelmat on selkeät niin eiköhän se siitä.

Vapaat onnistuin lusmuilemaan vielä käyttäen maalaamista tekosyynä ja karaten hallille purkamaan patoutumia. Tästä päivästä alkaen tarkoitus on kuitenkin käydä molempien tyttöjen kanssa remmilenkkeilemässä päivittäin yhteensä vähintään tunti. Ja samalla alkaa oman kunnon kohotus operaatio. Ja voin kyllä kertoa, että täällä "maalla" eli siis ehkä taajamassa ennemmin on aivan ihanteellista kulkea verrattuna keskustaan. Pyörätiet ei ole ahtaita ja vastaantulijoita tulee sopivasti, ei rasittavia mummoja, joka nurkan takana. Eikä ole houkutusta heittää koiria peräkonttiin ja ajella kirvatsiin, koska sinne on niin pitkä matka ja kävelymatkan päässä on peltoja sekä metsää.

Toki tytöt päättivät tänään terrorisoida aloitusta levittelemällä työpäivän kuluksi roskiksen ympäri kämppää, joten ei ehditty ihan tuntia kulkea ennenkuin piti lähteä taas hallille.

Tulin nyt siihen tulokseen, että molempien käytöksessä on parannettavaa ja mun täytyy hoitaa niiden kulkemiset kuntoon erikseen, koska tekniikat on erilaiset. Tesla on ollut kaupungissa aina ihanteellinen koira kuljettaa, se ei vedä eikä rähjää. Ei kyllä Zeldakaan rähjää vastaantulijoille, mutta sitä kiukuttaa, jos se ei saa kohdata niitä niinkuin itse tahtoo ja ensin se repii remmiä ja kun se ei käy niin alkaa meukkaaminen ja komentaminen mua kohtaan. Toki se myös sinkoilee remmin päässä kuin mielenvikainen ja koettaa juosta autojen kanssa kilpaa, jos se saisi päättää se kulkisi koko lenkin peruuttaen vetäen minua perässään remmi suussa.

Teslan itsetunto on nyt kohollaan ja treeneissä se näkyy positiivisena ilmiönä, mutta lenkillä se kulkee häntä pystyssä ja koettaa pörhennellä pienemmilleen, jos kiellän sitä menemästä tervehtimään. En tahdo koiran itsetuntoa tiputtaa komentamalla enkä kyllä kovasti siihen Teslan kohdalla luotakaan vaan me aletaan nyt kunnon kukkahattutätiremontti. Ohitustilanteisiin naksua ja nannaa niin uskon niiden olevan parissa viikossa melkolailla täydelliset. Ihmisethän se on osannut jossain kohtaa ohittaa vapaana ollessaan käskyllä, mutta koirat on aina ollut vähän haaste. Ei se niille kyllä vapaana pörhistele, mutta remmin päässä on ruvennu pörhistelemään, jos hihna kiristyy, joten ei kiristetä sitä niin ei tarvi pörhistellä vaan opetellaan ohittamaan myös koirat niistä välittämättä.

Tapaus Zelda on sitten toista luokkaa. Sitä ei edes namit lenkillä kiinnosta, jos sillä on parempia kohteita mielenkiinnolleen. Sen kanssa kukkahattu jätetään siis vaatehyllylle ja mukaan otetaan aimo annos pitkäjänteisyyttä, auktroteettiä, määrätietoisuutta ja kuria. Sinkoilusta ja remmin repisestä tulee heti kielto ja jos ei kieltoa uskota niin sopiva pakote hihnasta (ei mitään päätöntä riuhtomista siis) ja jos ei mene perille niin tilanteesta riippuen pysähdytään jäähylle tai napataan karvoista tai korvasta. Uskokaa tai älkää, mutta me tänään nautittiin jopa yhdessä kävelystä ja uskon, että nautitaan päivä päivältä enemmän ja touhu alkaa näyttää kauniilta myös ulkoapäin.

Uskaltaisko tähän asettaa jotain tavoitetta? No jonain päivänä mä kävelen remmit löysällä, suu hymyssä KAHDEN karvaturrin kanssa pitkin kyliä.

Meillä on kyllä lopulta aika pienet murheet, vaikka se lenkkeily on toki suuri osa arkea. Toki Tesla käyttäytyy aina kaikilla lämmittely- ja jäädyttelylenkeillä kuin enkeli, samoin massatapahtumissa, mutta satunnaisten kohtaamisten ja erityisesti naapuruston kanssa sillä on parannettavan varaa. Vahtivietti ja sen liiallinen käyttö on ton koiran yksi ärsyttävämpiä puolia, ei siinä kyllä muuta ärsyttävää olekaan, mutta äidiltään on sen kyllä täysin perinyt. Eikä siihen oikeastaan ennen Zeldan tuloa edes osannut kiinnittää tarpeeksi huomiota.  Nyt sillä on vaan taas ollut haukku hieman herkällä uudessa kodissa ja uusissa äänissä... no kyllä se siitä tasaantuu, kun kotiutuu, mutta olisin ihan valmis oikaisemaan onneen, vaikka sitruunapannan avulla. Alkuunhan Z oli pari päivää pihalla ja Tesla kuin kotonaan, mutta Zelda tasautui sitten tosi kivasti ja Tesla taas kehittää omaa kivaa.

Mutta koska tää arkikäytös on niin tyhmää niin seuraavaksi mä postaan kuinka kivaa meillä oli taas eilen treeneissä :)