Loppiainen, mikä ihana keksintö! Olen päässyt jo hyvin työn tekoon kiinni ja osaan nauttia pitkistä viikonlopuista. Keskiviikkona käytiin hallilla treenimässä Teslan kanssa jälleen onnistunut paikkamakuu, jes! Huomenna pitää päättää ilmoittaudutaanko jo tammikuun lopussa kokeeseen. Torstaina lähdettiin töiden jälkeen junailemaan kohti Heinolaa, olosuhteiden varjossa…
Zeldalla oli vallan riehakas vastaanotto eikä se tuntunut olevan moksiskaan tästä järjestelystä. Iltaisin se tulee minun kanssa nukkumaan ja muuten hömpöttelee omia menojaan. Perjantaina ja lauantaina vietiin kokolauma lumiseen metsään ja sieltä vähän kuvasatoa:
Toki tuli treenittyä. Naksuttelin vähän kosketuskeppiä. Tesla oli aika pro, kuten yleensä. Sille vähän vaikeusastetta ja saatiin pieni pätkiä niin, että seurasi keppiä. Zelda oli tapansa mukaan vähän hömppä. Se ei syty nakista ja naksuista samalla tavalla kuin adhd schapeja tarjosi paikkamakuuta. Kyllä sekin sitten hitaasti ja varmasti hokasi mistä on kyse. Zelda tykkää tarjota asioita, joita osaa. Sheippaaminen on äärimmäisen haastavaa... vaikka toisaalta sen liikkeet on sen verta verkkaat, että oikeasta suunnasta on helpompi naksutella. Tosissaan tokoillessa niin aika vähällä varmaan naksun käyttö tulee olemaan. Keskitytään hauskan pitoon ;)
Tänään tehtiin eteisessä seuruuta, jääviä ja paikkamakuuta. Paikallaan käännöksiä hinkattiin oikealle, se helpompi jo sujuu. Nakkiseuraaminen on joten varmaa ja varovaista… PA:t jumittaa tosi pahasti ja vaati käsiapua. PA-treeniä edelleen ja paljon… Lelun kanssa saa virettä vähän nostettua eikä paikka ainakaan vielä kärsi pahasti. Parempi varmasti näin päin, kun painamista ja keulimista en tahdo.
Zelda on oppinut ”maahan” käskyn hienosti. Paikkamakuuta otettiin eteisen mitalla noin 10s ja hienosti pysyy! Ja makaa asenteella. Jäävissä perse laahaa perässä pahasti, mutta kai se sieltä valahtaa. Olen niin tottunut Teslan putoamisiin, että kaikki muu näyttää tosi hitaalta. Pysähdyksestä tahdon kyllä napakan ja sitä voin vaatia. Namilla tämäkin vähän jumimista, mutta täytyy ottaa pysähdys treeniin lelua heittämällä niin eiköhän siitä tule aika napakka!
Meillä on kyllä vielä pitkä matka tavoitteisiin ja treeniä hankaloittaa väliaikaiset asumisjärjestelyt :/ No jos ei vielä kesällä korkata ykköstulosta alokkaasta niin syksyllä viimeistään. Tällä hetkellä se tuntuu vielä kaukaiselta, mutta treenaaminen tuon koiran kanssa on kivempaa päivä päivältä!
Tehtiin vähän hakutreeniä mettässä myös iskän kanssa parin leikkimieliset perään lähdön avulla. Mä juoksin ensin kiven taakse eikä se mua sieltä nähnyt vaan joutui etsimään tosissaan, mutta päätyi lopulta haukkumaan kiveä. Ei Zelda ei, sinusta piti tulla rullakoira… täyty vähän avustaa, että pääsi kivimörön ohi hyppäämään niskaan. Iskää ettiessä joutu käyttää vähän nenäänsä ja tällä kertaa maalimies ei ollu mörön takana, joten piilolle meno oli hieno. En tosin itse nähnyt tilannetta ja jouduin tyytymään iskän selostukseen…
…loppuu ne lyhyetkin lomat, joten tänään pitää taas lähteä junailemaan kohti poria. Zelda saa jäädä vielä nauttimaan vapaudestaan ainakin viikoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti