Vuoden agility tavoitteet ylitetty alkuunsa

Tänään oli se suuri päivä, kun aloitimme Teslan kanssa virallisen agilitykilpailu-uramme ja odotukset ylittyivät täysin! Tavoitteenahan meillä oli vain saada tuo mitattua mediksi ja katsoa sitten, mitä tuleman pitää. Tiistaina kävin hallilla paniikkitreenaamassa maxirengasta, eli hyvä etten pilannut koko estettä. Tuomarit mittasivat Teslan kuitenkin yksimielisesti mediksi ja kisakirja sai viimeisen kuittauksen. Tästä onnesta toivutta sitten vaan rataantutustumiseen ja tulos oli tämä:

Eli paremmin ei olisi voinut kisauraa aloittaa. Ihanneaika alittui -5,09 sekuntia ja sijoittauduttiin kolmanneksi ja saatiin ensimmäinen LUVA kilpailukirjaan. Etukäteen pidin riskinä pujottelua, jonka siis otin vaikeammalta puolelta, mutta Tesla näytti, että tuo puoli on vaikeampi vain ohjaajalle. Tästä ihastuneena meinasin jättää ohjaajamisen loppuradaksi ja pilata hienon nollan, mutta onneksi koira pelasti viime tipassa.

Ekasta LUVAsta häkeltyneenä ohjaaja yritti mokailla tokalla radalla mahdollisimman paljon:

Eipä tuota nyt voi oikein kommentoida itsekään sen kummemmin kuin että tärkein unohtui "OHJAA ELÄ OLETA" ja sitten mentiin vähän rallatellen koko rata... Taisi tulla A-esteeltä hyllykin, kun unohdin radan, mutta se jäi tuomarilta vähän hämärään ja tuli siitä jälkeenpäin meille sanomaankin, mutta oli sen verran kieltoja pohjalla niin eipä tuolla ollut merkitystä.

Kolmannella radalla ohjaaja kokosi itsensä, vaikka meinasi taas pilata nollan, mutta Tesla taas pelasti. Tuolla kepeiltä, kun mentiin hypylle ja käännyttiin 180 astetta keinulle niin siinä sitten amerikanmalliin oli tarkoitus suhista, mutta suhautin vähän liian ajoissa ja kovaa ja Tesla meinas kääntyä jo ennen hyppyä, mutta pelastettiin tilanne viime tipassa ja paineltiin hienosti maaliin ja napattiin toinen LUVA sijoituksella 4. kovassa tasossa, mutta ihanneaikakin alittui ihan kivasti -3,04.

Kokonaiduusessaan siis onnistunut kisauran aloitus, mutta pitää muistaa, että meillä oli valtavana plussana oma treenihalli, joka on tuttu paikka ja tutut esteet. Todellinen näytönpaikka on sitten, kun päästään kisoihin muualle eli sitä viimeistä LUVAa varmaan jahdataan tovi, mikä on vaan treenin kannalta hyvä. Keppien hitaudesta en ole huolissani, koska olen ottanut niitä todella vähän aikaa ilman ohjureita tai vinokeppejä. Treeneissä tullaan siis jatkamaan vinokepeillä vauhtia ja muutenkin varmuutta kepeille niin eiköhän se rytmi parane. Ohjaajalla on sitten työ sarkaa ohjaamisen kanssa, mutta onneksi on keväällä tarjolla tasokasta opetusta. Lähtötilanteissa taidan kylmästi vaihtaa paikallamakuun seisomiseksi, koska siihen on käsimerkki ja suullinen. Enkä tahdo enempää pilata paikallamakuuta. Niin ja käsimerkki näytti toimivan. Tästä on hyvä jatkaa!