maanantai 6. heinäkuuta 2009

Rokotukset viimein kunnossa

Niin se pentu vain kasvaa. Viime torstaina saatiin rabieskin vielä kankkuun niin nyt sitten on virallisesti kaikki kunnossa. Tesla oli jälleen superreipas tyttö eläinlääkärissä. Vapaana oli ilman pantaa koko tutkimuksen ja antoi lääkärin kopeloida ja tutkia nätisti.

Pannan otin pois tosiaan, kun sitä mikrosirua etsittiin ja etsittiin. Ei löytynyt lukijalla alkuun lainkaan, mutta sitten eläinlääkäri päätti käsin koettaa tunnustella josko löytyy ja kyllä sen vain tunsi! Nyt tiedän itsekin missä kohtaa se on. Ilmeisesti siru saattaa olla jokseenkin viallinen, koska signaali on ilmeisesti niin heikko, että lukijan pitää olla ihan kiinni ja kohdalla, jotta se sen numeron poimii. Päätin, että antaa nyt odotella aikansa ennen kuin harkitsen uutta sirua. Tiedän ainakin miten se löytyy ja katotaan sitten joskus, jos vaikka ulkomaille tulee lähtö niin parasta ehkä hankkia uusi siru. Sirunvalmistajalle voisi jotain palautetta kirjottaa ihan vaan sekin takia, että saavat tiedon tämmöisestäkin tapauksesta. Kennelliitosta sanoivat tosin, että on nämä siruviat yleistynyt, kun pentuja sirutetaan jo niin nuorena.

Tesla teki ensimmäinsen tuhotyönsä yksinollessaan. Järsi DVD:n sisäkannet suhteellisen silpuksi. No ei kärsi kuitenkaan dvd-hyllyn esteettisyys, koska ulommaiset pahvikuoret päätti ystävällisesti jättää tuhoamatta. No etuhampaat on vaihtuneet ja kulmahampaita odottelen putoavaksi, joten kutittaahan noita. Muovi taitaa olla semmonen suosikki järsittävä siihen tarkoitukseen.

Kengänpohjia on kulunut kyllä vähän sietämätön määrä. Koetan aina estää koiran pääsyn eteiseen, mutta kyllä se sinne osaa livahtaa, kun itse käy vaikka wessassa ja ei virittele estettä tarpeeksi hyvin eteen. Ja nopeasti neiti on oppinut irrottamaan kenkänpohjat ja sitten se niitä onnessaan järsii. Se myös tietää milloin kannattaa tehdä jäynää, eli silloin kun käy suihkussa, wessassa tai puhuu puhelimessa.

Koulutus on edennyt hitaan puoleisesti. Ollaan oikeastaan opeteltu vain kosketuskeppiä. Tesla hokasi kepin hetkessä, mutta ongelmana on, että sitä on paljon kivempi haukata kuin tökätä. Koeta siinä sitten olla tarpeeksi nopea ja naksauttaa oikealla hetkellä. No tällä tavoin saa kai sitä omaakin reaktiota nopeutettua. Kosketuskepin kanssa sain aikaseksi myös muuttaa palkkausta, eli tähän asti olen antanut aina kädestä, mutta nyt otin kipon käyttöön. Tuntui kätevältä. Toisessa kädessä keppi ja naksu, toisella tiputtelee namei kippoon. Kuhan se naksutin sormi vaan olisi hieman nopeampi =)

Maahanmeno on sen verta vahva ja Tesla sitä tarjoaa joka käskyllä niin ollaan sitä kesto ihan vähän treenailtu. Istuminen on kanssa helppoa, mutta "odota" käskyä pitää vahvistaa. Seisominen paikoillaan on yllättävän vaikeaa. Varsinkin seisomaan nouseminen maasta.

Toivon mukaan päästään nyt viimein aloittaa tokoilu koirakoulussa (sormet ristissä jännittäen). Panttaan vielä perusasennon ja seuraamisen vääntämistä sinne. Ne kun on kuitenkin ne kaikkein tärkeimmän jutut ja tokoilun koko perusta. Jännittää juuri se, että itse ei nää sitten omia virheitään eikä kumpaakaan liikettä halua heti alkuunsa tehdä väärin. Yhden koiran olen jo opettanut seuraamaan metrin etäisyydellä niin voisi tämän lapsenlapsen kanssa koittaa tehdä asiat hieman paremmin. Kyllähän Tiltukin BH-kokeesta minun kanssa selvisi ja lainaohjaajalla sai ALO1-tuloksen, joten ainakin nämä kaksi tavoitetta tulisi hoitaa =)

Kuten tuolla aikaisemmin sanoin niin en ole siis mitenkään hirveän aktiivisesti kouluttanut Teslaa, mutta se ei siis ole lainkaan huono juttu. Ei tässä pennun kanssa mitään kiirettä tosiaan olekaan.

Tesla on hieman alkanut kotona vahtimaan ääniä. Tosin aika nopeasti se lopettaa haukkumisen, kun en itse reakoi tai tarjoan sille muina miehinä jotain muuta puuhaa. Kuuluu ikään ja onhan paimenkoiralla vahtivietti. Summeria ja vieraita ei ole vielä koskaan haukkunut. Lähinnä jos joku metelöi hirvesti käytävällä tai ikkuna on auki ja ohi kulkee kovaäänisiä ihmisiä. Huolestuttavampaa olisi varmaan, jos ei lainkaan reakoisi =)

Piti tässä vaan nopeasti päivittää meiän eläinlääkärikäynti, mutta tylsäilen töissä niin tulipahan taas höpöteltyä kaikkea muuta.

Saatiinhan me viime Heinolassa käynnin aikana hyviä vinkkejä seuraamiseen, perusasentoon ja luoksetuloon(eteentulona). Nada-mamma oli Tuulan kanssa Anu Purolan PK-jälki koulutuksessa. Eteentuloa oli mm. neuvonut ottamaan niin, että palkkaa aina jalkojen välistä esim. lelun heittämällä. Tosin tällä opetellaan tiivistä eteentuloa, mitä PK-tottis vaatii, mutta tokosäännöissä koira ei kai saa olla kiinni ohjaajassa? Ja pienellä koiralla sallitaan seuraamisessa muutenkin enemmän etäisyyttä kuin isolla.

Ei kyllä kiinnosta tämä töissä istuskelu yhtään. Tesla-paralla on pitkästä aikaa pitkä päivä. Töitten jälkeen kaappaan vaan riiviön kyytiin ja lähdetään metsäilemään. Onneksi on se pahin hellekausi toistaiseksi ohi niin jaksaa metsäilläkin. Viime viikko oli kyllä superlaiska, mutta kyllä sen pennustakin huomasi, että helle vaikutti. Minulla on lievä lämpöhalvaus kammo syystä sun toisesta joten tämän kesän helteet otetaan varmasti hieman ylivarovaisesti. Eipä tässä muuta tällä erää!

2 kommenttia:

  1. selmalta on kyl jo kaikki kulmurit lähteny. ja takahampaat vaan ropisee. ei oo varmaan enää montaa vaihtumatta. jossakin se selmakin on siskoosa eellä!

    VastaaPoista
  2. Tohon kosketuskeppiin nappailuun voi olla syynä namit, jos sulla on namit jotka se haukkaa niin meillä ainakin sitten haukkaillaan kosketuskeppiäkin. Vaihdoin nuoltavaan palkkaan (maksamakkaratuubi) ja nyt ne nuolee kosketuskeppiä, mutta vähempi paha se ja helpompi naksauttaa itse oikeessa kohtaa. Vinkkinä vaan. :)

    VastaaPoista