Likaiset tiskit lojuu edelleen tiskipöydän tienoilla, mutta olemme oikeasti harjoitelleet perusasentoa lähes päivittäin. Keskiviikko jäi väliin, kun orgaaniseerasin polttareita ja toimin kyseisessä tilaisuudessa kuskinroolissa. Tesla oli hoidossa Noormarkussa.
Eilen aiheutettiin koirakoulussa sopivasti kaaosta, kun harjoiteltiin kääntymisiä. Harjoittelimme askelia ensin ilman koiraa. Viisaana jätin teslan hihnan tuolin jalan alle, kun tuumasin, että kyllä se siinä pysyy. Pysyihän se hyvän aikaa, mutta ilmeisesti keskityin omiin askeliini sen verran hartaasti, että Tesla ei enää viitsinyt odottaa. Tuoli perässä rymisten se lähti juoksemaan minua kohti ja aiheutti hyvät rähinät. Itse se katsoi tuolia perässään kauhuissaan, mutta pelastettuani neidin pinteestä se ei ollut moksiskaan.
Meidän perusasennon ongelma lienee katsekontaktin haku. Pieni koira ei pysty katsomaan silmiin kenottamatta. Oikeaa asentoa kuitenkin pikkuhiljaa tulee enemmän ja enemmän. Eilen otettiin myös seuraamista askelkerrallaan. Minulla on Tiltun metrin päässä seuraamisen ansiosta lievä seuraamiskammo, mutta eiköhän siitäkin ylitse pääse. Väkisin sitä kuitenkin vertaa Teslaa ensimmäiseen omaan harrastuskoiraansa ja niihin lukuisii virheisiin, joita onnistuin tekemään. Pohja meillä on jo tällä hetkellä miljoona kertaa paremmassa kunnossa, koska Tesla ottaa minuun hienosti kontaktia ja haluaa tehdä hommia.
Tänään kaasutellaan Turun suuntaan kohti schapendoesleiriä. Suurimmat odotukseni olivat Nadan kanssa agilityn osalla ja suureksi harmistukseksi mamman juoksut ovat niin hilkulla loppumispisteessä, että se joutuu nyt jäämään kotiin. Tesla osallistuu leirillä ainakin alkeisagilityyn. Nadalta jää nyt myös tokopaikka, mutta pitää keskustella koulutusvastaavien kanssa, miten sen korvaus on paras järjestää. Ei siinä muuten, mutta meinaa Nadan ryhmä olla hieman tasokas meidän loppu rämäpää laumalla. Tiltu on ainoa, joka osaa edes alokas ja avoimen luokan liikket sinnepäin, mutta muuten se taas on vaan sunnuntaitokoilija. Teslalla kaikki jutut on taas hyvin alkutekijöissä, mutta katsellaan nyt miten nuo luoviintuu. Onneksi pääsen kuitenkin harjoittelee agilityä Tiltun kanssa. Katsotaan kuinka pahasti se minulle päätään aukoo.
Tesla on alkanut haukkumaan ja murisemaan satunnaisesti ihmisille. En tiedä pitäisikö olla vakavasti huolissaan vai pistää mörköilyn piikkiin. Ehkä se vain ei ole niin avoimen rakastavainen jokaista vastaantulijaa kohtaan kuin serkkunsa tai sisarensa. Ei se sinänsä maata kaada, mutta pelastuskoiralle tuo ihmismörköily ei vaan sovi. Haukkumista on ilmennyt myös kotioloissa, jos joku oven takana tai ikkunan alla kovasti höpisee. Paimenkoiralla kuuluu olla tuota vahtimisviettiä ja sopiihan sitä epämääräisistä vIeraista ilmoittaa, mutta näiden kahden asian samanaikainen ilmeentyminen hieman pistää huolestumaan. Eniten tässä on haussa oma reaktio, eli olisiko reagoimatta vai kiinnittäisikö huomion muualla vai käyttäisikö suihkepulloa (kotioloissa).
Rekkoja alkaa valumaan blogin kirjoituksen häiriöksi, joten eiköhän tämä ollut tällä erää tässä =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti