Zelda on lihonnut ainakin muutaman kilon tai sitten oman eläinlääkärin vaaka näytti mitä sattuu. Kankaanpään vaaka näytti kuitenkin tyydyttäviä lukemia. Seuraavassa bloggauksesta toivottavasti enemmän siitä retkestä, joten säästellään vielä.
Lentsun tokokurssit loppuivat :( Vikalla kerralla oli kaukoskabat ja Tesla pääsi finaaliin Saraa vastaan. Siinä kohtaa se kuunteli mieluummin Sannan kuin mun käskyjä. Tesla pääsi tuuraamaan myös Zeldaa ja yrittämään uusintaa, mutta siinä kohtaa se sitten oikeasti myös esitti Zeldaa :D Ei tullut voittoa siis.
Ollaan käyty parina arkiaamuna hakuilemassa ja molemmat reissut on ollut aikamoista hölmöilyä. Koiran osalta siis. Pistänyt miettimään onko tolla koiralla, jonkin asteinen lyhyt muistihäiriö, mutta totuus taitaa olla keskittymiskyvyn puute ja se että turha häsläys menee järjen käytön edelle. Haamuilut ja muut jätetään kyllä nyt hautumaan ja keskitytään siihen nenän käyttöön. Ongelma on siinä kohtaa lähinnä se maalimiehen paikannus. Semmonen aika täydellinen esimerkki meidän keskiverto pistosta on se, että Zelda merkkaa melko täydellisesti ja selkein merkein kuusten kätköissä olevan maalimiehen vain parin metrin etäisyydeltä, mutta lähettäessä sinkoaa kymmenen metriä piilon ohi seuraavalla mahdolliselle ja päättää, että se on varmasti täällä. Tai vetää jonkun muun kunniakierroksen, kun maalimies ei olekaan siinä heti. Eli hajun tarkennus lienee se ongelman ydin. Sitä siis ahkerasti työstämme. Oon nyt melkolailla kaatunut haukun puolelle, vaikka pitkään olin jo tekemässä seuraavasti koirastani rullakoiraa. Rullailmaisu lienee meille kuitenkin liian hienovaraista ja koulutusvirhe altista touhua. Tuli siitä haukkuva tai ei niin operaatioksi talven aikana voisi ottaa haukkumisen käskystä ja sitten siirtää sen melko pian vieraille. En usko olevan suurempi ongelma, kuhan saa haukun ensin irtoamaan haluttaessa. On ollut kiva saada vaihteeksi "koiraihmisiä" maalimieheksi niin on noussu lelupalkka namien yli. Toki narulelut on niin pop, että viimeksi Marin kanssa, joka kyllä on sinänsä ihan yhtä koiraihminen, ei vaan mikään himoharrastelija, lähti ihan innolla leikkimään. Tai Mari piti narusta kiinni ja Zelda veti. Osaavimmilla maalimiehillä olen kyllä jo ottanut istumisen mukaan.
Teslan kanssa ollaan hinkattu hulluna niitä avon kaukoja ja luoksetuloa. Luoksetulossa on nyt treeneissä siinä pisteessä, että pysähtyy viiveellä pelkällä äänellä. Sillä mennään. Kaukot kyllä saa itkemään. Aina, kun ollaan voiton puolella niin iskee hirvee kaukojumi. Se ei vaan nouse ekalla istumaan, ei millään. Ollaan myös muistettu jäävät. Maahanmenossa on alkanu pahasti ennakoida perusasentoa. Noudossa saattaa varastaa. Ja mälvää. Hyppy on hyppy ja istuminen vaikeeta. Seuraaminen päivästä kiinni. Näillä eväin kokeeseen, eikun menoksi vaan :P Toisaalta sinne mennään nyt kyllä pitämään hauskaa, kävi miten kävi! Ja mä koetan olla vaan jossain ihkupilvissä ja lirkutella koko kokeen läpi lempeästi.
Zeldan perusasento tarvii vähän nopeutusta. Perusseuruut on edelleen kivaa. Käännöksiä tarvisi treeniä. Alkanut vasempaan painaa päälle. Asentoihin ja paikkaan olen kyllä super tyytyväinen. Ja suoruuteen. Luotan edelleen palkan suuntaan. Liikkeestä seisominen on kiva. Toki se päänkääntö taaksepäin on vähän liioiteltua, mutta kai se saa vielä olla, eiköhän se häivy itsestään. Luoksetulossa saatiin viimeksi vähän noottia, että asento sais olla vielä viitisen senttiä vähemmän tiivis. Nyt tuppaa seisomaan varpailla. Tätä kyllä täytyy vaan hioa, hioa, treenata, treenata, toistoja, toistoja... niinku kaikkea muutakin. Linnun vaan aika ajoin tulee vieläkin pilaamaan meidän treenin. Eikä sitä jokapäivä jaksaisi hallille ajella. Turhautuessaan kyllä tarttuu sitten mielellään patukkaan ja taistelee, mutta se tekeminen jää sitten johonkin. Eli vaikka leikkiminen mun kanssa menee lintujen edelle niin linnut menee muun tekemisen edelle. Miten mä saisin tekemisen siirrettyä lintujen edelle? Tämä yhtälö, kun ratkeisi niin meidän treenit alkaisi edetä huminalla. Kai se pitäis katsoa peiliin ja tuumata, että motivaatio-ongelmat ne kiusaa. Mutta jos mä olen saanut yhden schapendoesin, jota ei voinut pari vuotta sitten kuvitellakaan palkkaavansa lelulla niin juoksemaan vauhdista kiinni patukkaan ja murisemaan siitä taistellessaan niin kai mä saan yhden briardin, joka osaa leikkiä opettamatta tekemään töitä mulle ennen lintuja. Ja siis patukkaan! Ei tarvi olla enää edes vaaleanpunaista pehmeää, pörröistä ja hentoa. Vaan tämä on Teslan uusin lelu:
Ei tarvi varmaan kertoa väriä :D
Molemmilla tytöillä on nyt siis maanantaisin tokokurssit peräkkäin tämän jakson ajan kunnes tulee joulutauko ja uusi vuosi, uudet kujeet.
Zeldalla alko myös tauon päälle ohjattu agikurssi. Ekan kerran video tässä:
Tokasta kerrasta on video, mutta en oo vielä jaksanut ladata kauhisteltavaksi. Se oli semmosta "mä teen mitä mä tahdon" -aksailua. Ja en osaa istua paikoillaan vaan naama virneessä rallattelen miten sattuu. Zeldalle agility on yhtä hauskanpitoa. Tosin toistaiseksi enemmän omaksi ilokseen, kun mun ohjausta kuunnellakseen.
Tähän postaukseen piti vielä tehdä tilitys kerrostaloelämästä, mutta ehkä se on parempi mennä unille kivan aksavideon saattelema. Tilitän joskus, jos jaksan, jos en saa sitä ennen häätöä :P
Lentsun tokokurssit loppuivat :( Vikalla kerralla oli kaukoskabat ja Tesla pääsi finaaliin Saraa vastaan. Siinä kohtaa se kuunteli mieluummin Sannan kuin mun käskyjä. Tesla pääsi tuuraamaan myös Zeldaa ja yrittämään uusintaa, mutta siinä kohtaa se sitten oikeasti myös esitti Zeldaa :D Ei tullut voittoa siis.
Ollaan käyty parina arkiaamuna hakuilemassa ja molemmat reissut on ollut aikamoista hölmöilyä. Koiran osalta siis. Pistänyt miettimään onko tolla koiralla, jonkin asteinen lyhyt muistihäiriö, mutta totuus taitaa olla keskittymiskyvyn puute ja se että turha häsläys menee järjen käytön edelle. Haamuilut ja muut jätetään kyllä nyt hautumaan ja keskitytään siihen nenän käyttöön. Ongelma on siinä kohtaa lähinnä se maalimiehen paikannus. Semmonen aika täydellinen esimerkki meidän keskiverto pistosta on se, että Zelda merkkaa melko täydellisesti ja selkein merkein kuusten kätköissä olevan maalimiehen vain parin metrin etäisyydeltä, mutta lähettäessä sinkoaa kymmenen metriä piilon ohi seuraavalla mahdolliselle ja päättää, että se on varmasti täällä. Tai vetää jonkun muun kunniakierroksen, kun maalimies ei olekaan siinä heti. Eli hajun tarkennus lienee se ongelman ydin. Sitä siis ahkerasti työstämme. Oon nyt melkolailla kaatunut haukun puolelle, vaikka pitkään olin jo tekemässä seuraavasti koirastani rullakoiraa. Rullailmaisu lienee meille kuitenkin liian hienovaraista ja koulutusvirhe altista touhua. Tuli siitä haukkuva tai ei niin operaatioksi talven aikana voisi ottaa haukkumisen käskystä ja sitten siirtää sen melko pian vieraille. En usko olevan suurempi ongelma, kuhan saa haukun ensin irtoamaan haluttaessa. On ollut kiva saada vaihteeksi "koiraihmisiä" maalimieheksi niin on noussu lelupalkka namien yli. Toki narulelut on niin pop, että viimeksi Marin kanssa, joka kyllä on sinänsä ihan yhtä koiraihminen, ei vaan mikään himoharrastelija, lähti ihan innolla leikkimään. Tai Mari piti narusta kiinni ja Zelda veti. Osaavimmilla maalimiehillä olen kyllä jo ottanut istumisen mukaan.
Teslan kanssa ollaan hinkattu hulluna niitä avon kaukoja ja luoksetuloa. Luoksetulossa on nyt treeneissä siinä pisteessä, että pysähtyy viiveellä pelkällä äänellä. Sillä mennään. Kaukot kyllä saa itkemään. Aina, kun ollaan voiton puolella niin iskee hirvee kaukojumi. Se ei vaan nouse ekalla istumaan, ei millään. Ollaan myös muistettu jäävät. Maahanmenossa on alkanu pahasti ennakoida perusasentoa. Noudossa saattaa varastaa. Ja mälvää. Hyppy on hyppy ja istuminen vaikeeta. Seuraaminen päivästä kiinni. Näillä eväin kokeeseen, eikun menoksi vaan :P Toisaalta sinne mennään nyt kyllä pitämään hauskaa, kävi miten kävi! Ja mä koetan olla vaan jossain ihkupilvissä ja lirkutella koko kokeen läpi lempeästi.
Zeldan perusasento tarvii vähän nopeutusta. Perusseuruut on edelleen kivaa. Käännöksiä tarvisi treeniä. Alkanut vasempaan painaa päälle. Asentoihin ja paikkaan olen kyllä super tyytyväinen. Ja suoruuteen. Luotan edelleen palkan suuntaan. Liikkeestä seisominen on kiva. Toki se päänkääntö taaksepäin on vähän liioiteltua, mutta kai se saa vielä olla, eiköhän se häivy itsestään. Luoksetulossa saatiin viimeksi vähän noottia, että asento sais olla vielä viitisen senttiä vähemmän tiivis. Nyt tuppaa seisomaan varpailla. Tätä kyllä täytyy vaan hioa, hioa, treenata, treenata, toistoja, toistoja... niinku kaikkea muutakin. Linnun vaan aika ajoin tulee vieläkin pilaamaan meidän treenin. Eikä sitä jokapäivä jaksaisi hallille ajella. Turhautuessaan kyllä tarttuu sitten mielellään patukkaan ja taistelee, mutta se tekeminen jää sitten johonkin. Eli vaikka leikkiminen mun kanssa menee lintujen edelle niin linnut menee muun tekemisen edelle. Miten mä saisin tekemisen siirrettyä lintujen edelle? Tämä yhtälö, kun ratkeisi niin meidän treenit alkaisi edetä huminalla. Kai se pitäis katsoa peiliin ja tuumata, että motivaatio-ongelmat ne kiusaa. Mutta jos mä olen saanut yhden schapendoesin, jota ei voinut pari vuotta sitten kuvitellakaan palkkaavansa lelulla niin juoksemaan vauhdista kiinni patukkaan ja murisemaan siitä taistellessaan niin kai mä saan yhden briardin, joka osaa leikkiä opettamatta tekemään töitä mulle ennen lintuja. Ja siis patukkaan! Ei tarvi olla enää edes vaaleanpunaista pehmeää, pörröistä ja hentoa. Vaan tämä on Teslan uusin lelu:
Molemmilla tytöillä on nyt siis maanantaisin tokokurssit peräkkäin tämän jakson ajan kunnes tulee joulutauko ja uusi vuosi, uudet kujeet.
Zeldalla alko myös tauon päälle ohjattu agikurssi. Ekan kerran video tässä:
Tokasta kerrasta on video, mutta en oo vielä jaksanut ladata kauhisteltavaksi. Se oli semmosta "mä teen mitä mä tahdon" -aksailua. Ja en osaa istua paikoillaan vaan naama virneessä rallattelen miten sattuu. Zeldalle agility on yhtä hauskanpitoa. Tosin toistaiseksi enemmän omaksi ilokseen, kun mun ohjausta kuunnellakseen.
Tähän postaukseen piti vielä tehdä tilitys kerrostaloelämästä, mutta ehkä se on parempi mennä unille kivan aksavideon saattelema. Tilitän joskus, jos jaksan, jos en saa sitä ennen häätöä :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti