Malliltaan sporttiset

Just hieroja kehui mun tyttöi solakoiksi, mutta kyllä eläinlääkärin vaaka olisi voinut muutaman kilon enempikin näyttää Zeldan kohdalla. Painoa oli rokotusten yhteydessä inan vajaa 21kg, joten ei haittaa, vaikka vähän enempi herkuttelisi, mutta parempi enemmän tähän suuntaan kuin toiseen. Siitähän ei ole kiinni, että koira olisi huono syömään vaan mamman mitotukset on ollut vähän liian kortilla. Eläinlääkäri ei painosta mitään todennut, mutta äiti tuumas, kun eilen Heinolaan saaavuille, että hieman on laihtunu Zelda ehkä liikaa.

Viime sunnuntaina käytiin tekemässä vähän nenänkäyttöharjoituksia Marin kanssa ja olin kaiketi ihan tyytyväinen. Neljä tuulitreeniä ja ekalla mentiin aikalailla yhdessä. Tokalla palasin viisi metriä kohti keskilinjaa, kun koira sai mielestäni hajun. Kahdella viimeisellä koira sai mielestäni hajun ja päästin maalimiehelle melko suoraan, kun olin sen verran ulalla itse, että en halunnut puuttua koiran työskentelyyn ja onnistuneesti se toimi. Loppuun yksi peräänlähtö leikitys ja leikkihän se vähemmän kokeneen maalimiehen kanssa hyvin, kun oli mitä paras narulelu välineenä. Vähän on välillä semmosta hakuammuntaa ja soveltamista, kun sählätään kahdestaan ja toinen ei ymmärrä lajista mitään ja toinen koittaa parhaansa mukaan ymmärtää.

Eilen siis kaipasin vähän asiantuntemusta treeneihin ja lähdettiin äitin ja iskän kanssa metsälle.Oon aika tyytyväinen, miten hyvin pystyin kuuntelemaan ja miten hyvin saatiin yhdessä treenittyä hakua. Ei se koskaan onnistunut, kun agilityä ollaan joskus treenitty yhdessä. Tuli ihan hyvät treenit ja oli kivaa, kun mun ei tarvinnut miettiä juuri mitään vaan otin vaan kiltisti ohjeita vastaan. Iskä-parka joutui väkisin maalimieheksi, vaikka urputti alkuun, että menee hyvä koira pilalle. Tuulitreeniä tehtiin ja sitten parin peräänjuoksut niin, että koira näki lähdön, mutta ei loppua vaan joutui käyttämään nenäänsä. Sitten pohdiin ilmaisua ja koitettiin vähän haukutusta. Jos mulla olisi paremmat treenipuitteet harkitsisin rullailmaisua, mutta näissä olosuhteissa haukkuilmaisu lienee ainoa vaihtoehto. Se on vaan niin paljon helpompi ja yksinkertaisempi opettaa. Tässä tuli se pointti, että ei kannata opettaa makaamaan maalimiehellä vaan istumaan, koska istuessa tulee ehdottomasti parempi haukku.

Ja hieman huonohko laatuista kuvasatoa jo hämärtyvästä metsästä:

Ja sitten tämä toinen sporttimallinen turkkihirmu syyniin.

Tänään oli SSKY:n päänäyttely sekä samassa schapendoesien erikoisnäyttely. Tuomarina toimi Paula Heikkinen-Lehkonen ja koiria oli näytillä nelisenkymmentä. Huomattavasti pienempi määrä mitä on totuttu näkemään, kun olemme tähän asti saaneet erikoistuomareita Hollannista arvostelemaan rotuamme erikoisnäyttelyihin.

Marko vei Teslan kehään ja Tesla esiintyi erittäin täpäkästi eli tarjosi kaikkea ja komensi handleriä. Tuomari ei jaellut vaaleanpunaisia yltiöpäisesti ja uroksista yksikään junnu, nuori tai avoimen luokan koira ei saanut SA:ta. Valionarttuja oli kehässä kuusi kappaletta ja Teslalle irtosi ensimmäisenä esiintyjänä laatuarvosana ERI ja irtosi sitten vielä se SA ja kilpailuluokassa sijoitukseksi kolmas. Eikä enempää SA:ita valionartuille sitten irronnutkaan. Arvostelu meni seuraavasti:

Hieman pitkärunkoinen kevyt narttu hoikassa kunnossa. Hyvä pää ja ilme. Eturinta kovin tyhjä. Rintakehä saisi olla tilavampi ja pidempi. Erinomaiset takakulmaukset. Erinomainen häntä. Kepeät liikkeet. Hyvä karva. Vilkas ja iloinen. Hieman lisää massaa olisi eduksi. VAL ERI VAK3 SA

Tuota ensimmäistä lausahdusta en kyllä ihan osta pitkärunkoisuudesta, vaikka se rodulla onkin yleinen ongelma tai ennemmin matalajalkaisuus, mutta mielestä Tesla ei ole aiemmin saanut kummastakaan huomautusta. Etuosassa varmaan on puutteita ja lihaksiakin voisi sinne hieman kasvattaa niin olisi parempi varmasti. Massaa olisi näemmä kovasti tuomari toivonut, mutta Tesla onkin tommoinen sporttisempi versio. Parempi se on liitää agibaanoilla ilman liikakiloja. Muutenhan tuo arvostelu oli oikein loistava ja siihen olen tyytyväinen kyllä, samoin SA:han. Teslan lähisukulaisilla ei mennyt myöskään yhtään hullummin. Nada-mammalle PN2 ja VSP-vet sekä Retu-iskälle PU3 ja olihan se Selma-siskokin erittäin hyvä!

Tässä vähän koiruuksia kuvin:

Loppuun vielä muutama sananen tokotteluista:

Treenin alla oli viimeksi Lentsulla nouto ja kaket. Zeldalla on vauhtinoudoissa hieman liian korkea odotus patukka- tai narupalkasta eikä se tartu kapulaan tarpeeksi nopeaan vaan jää kyttäämään. Tähän lääkkeeksi avustaja heitti kapulaa eteenpäin, kun koira tuli likemmäs. Ongelma tuntui tällä erää häviävän. Pitotreeniä tehtiin molemmissa ryhmissä tunnarilla. Zelda oli vähän laiskahko ja tajuamaton. Tesla taas söisi koko kapulan alta aikayksikön. Olen ehkä tyytyväisempi kuitenkin siihen kapulaan, jossa oli vähempi hampaanjälkiä. Kakeissa Teslan ei tarvi treeni vaihtoja, ne on jee! Zeldan kanssa taas sekä seisomisesta maahan että istumisesta maahan ovat suurimman murheenkryynit. Molemmat pitäisi saada ykstahtisiksi, mutta ovat nyt kaikkea muuta. Maasta kyllä pompsahtaa istumaan ja seisomaan, mutta ei putoa sinne maahan.

Huomenna on schapejen tokomestikset ja mulla tietty iltavuoro, joten sumplittiin, että Sanna menee huvinvuoksi kokeilemaan, jotta mestiksissä on parempi edustus ainakin, jos ei muuta. Viimeistelytreenit näyttelypaikalla meni huonoa paljon paremmin:

Noh ei kuitenkaan nuolaista ennenkuin tipahtaa... Eilen huomasin Teslaa kammatessa, että toisessa silmässä oli hieman normaalia pahemmin rähmää. Meillä ei ole koskaan ollu silmätulehduksia sun muita, joten en asiaa sen vakaammin ottanut. Tänään taas silmää syynätessä se kuitenkin näyttäisi punertavan ja edelleen rähmivän toista silmää enempi. Soitin päivystävälle ja sinnehän ei tänään tietenkään pääse. Ohjeeksi pumpulilla ja lämpöisellä vedellä huuhtelua. Koira ei kuitenkaan oirehdi silmäänsä eikä siristele. Joten mulle jäi nyt osin epäselväksi, että vienkö sen aamulla päivistykseen jokatapauksessa vai ainoastaan, jos se on pahempi. Sitten täytyy vielä miettiä, että koetanko saada sen Lahteen vai ajanko Poriin. Vai uskallanko jättää asian maanantaille ja viedä omalla eläinlääkärille, toivoen sieltä saavan aikoja.

Näissä pohdinnoissa tämä ilta ja vähän kaukotreeniä Zeldalle... Poriin ajellaankin vasta aamulla jokatapauksessa ja pohditaan yön yli.