Naskalihampaita ja unettomia öitä!

On se pentu niin ihana ja suloinen, kaikki kehottavat nauttimaan pentuajoista, sillä nopeasti se kasvaa. No minun Teslaani on lähinnä luultu spanieliksi ja schapendoesin tilasin, joten mitä sitten vaikka vähän kasvaa ja järkiintyy. Viime yönä tosiaan taisi ensimmäisen kerran mennä hermot, kun ensin herättiin kahdelta ja sitten neljältä. Yritäpä siinä ignoorata toista, kun meinaa raapia itsensä seinästä läpi ja eihän se tule kuuloonkaan.

Yksinolot ovat tähän asti sujuneet kuitenkin loistavasti. Kaikenlainen pahanteko on keskitetty minun läsnäolooni. Päivisin toki puretaan tätä aktivointiin ja omaehtoiseen ulkoiluun. Onneksi tuo on vielä niin kiltti, että voi pitää vapaana huoletta, kunhan autotielle on sopiva etäisyys. Hihnalenkkejä ei vielä pahemmin harrasteta, enkä halua pientä pentua asvaltilla uuvuttaa. Yöuniaan pentu ei kuitenkaan pääse yksin ollessaan tuhlaamaan, sillä toistaiseksi maksimi yksinolo aika on ollut muutaman tunnin. Tänään olisi tarkoitus lähteä vielä metsään juoksemaan ja sen päälle joutuu olemaan mahdollisen kolme-neljä tuntia yksin. Iltapäivällä pitänee koittaa sitten aktivoida todenteolla, jotta yöllä tulee nukuttua.

Minulla ei ole omaa kameraa, mutta kyllä niitä kuvia on ihan muutamia saatu kiitos ystävien ja kännykän, joten laitetaan tähän pääsiäisen ja alkuviikon kuulumisia kuvien muodossa.

Tässä nyt alkuun todistusaineistoa, että kyllä minun läsnäollessa osataan myös nukkua ja ottaa rennosti:



Tässä on muutama kännykkäkamera otos Teslan ja noin nelikuisen kääpiöpinseri tyttö Nemin telminnöistä Kirjurinluodolla. Kahtena päivänä ovat nyt toisensa kohdanneet ja toukokuussa aloittavat yhdessä agilityn pentukurssin.





Ollaan käyty nyt muutaman kerran Porin koirametsän liepeillä. Itse kolmen ja puolen kilsan lenkkiä ei vielä pitkään aikaan mennä. Sen sijaan ollaan risteilty oikopolkuja pururatojen välillä. Toistaiseski tämä on vielä turvallista, kun pururadat ovat siinä kunnossa, että lenkkeilijöistä ei ole haittaa. Toivotaan, että siinä vaiheessa, kun Teslaa alkaa kiinnostaa vastaantulijat liiaksi niin neiti jaksaa jo kävellä syvemmälle metsään pitkin virallista koirapolkua.





Tältä näyttää Teslan koti:



Ja tässä Tesla ruokailee:
(tuo vesiallas on Salli-briardin peruja, joten sen tilalle pitäisi vaihtaa vähän sopivampi kulho. Juominenhan tuosta on mukavaa, mutta aika paljon menee vettä hukkaan, kun päivittäin haluaa vaihtaa raikkaan veden)



Tässä on Teslan oma peti:



Tesla lukee Tekniikkaa ja Taloutta emäntäänsä ahkerammin:



Ja tässä vielä treenaillaan eteentuloa:
(Mari kävi ihailemassa riiviötä ja sai muutaman kuvan räpsittyä)



Ollaan otettu tokoiluun liittyviä harjoituksia ihan pienissä pätkissä namipalalla vetäen. Samaten näyttelyseisomista on hieman treenattu, kun kuulemma pitäisi tuota joskus näytilläkin käyttää. Kovasti olen Porin tottelevaisuuskursseja käynyt läpi, sillä tiedän, että minusta ei varmasti ole treenaamaan tuota koiraa kisakuntoon omin voimin. Eteentuloharjoituksia tehdään ihan sitä silmällä pitäen, että oppisi pitämään tiiviin yhteyden. Tiltu-mummon kanssa se mitä ollaan tokoiltu, niin haluttomuuden jälkeen pahin ongelma on seuraaminen, eteentulo ja sivulletulo liiallisella välimatkalla. Naksuttelun idean, jos jokin kaunis päivä saan tuon päähän, niin sitten aletaan keskittyä itsenäiseen oppimiseen ja hoksottimien käyttöön enemmän.

Sen olen oppinut, että ei kerrostalo elämässä sisäsiisteys ole itsestään selvyys. Pisut tulee suurimmaksi osaksi pihalle ja koskaan ei Tesla tee tarpeitaan silmieni alla. Tottakai vielä vahinkoja sattuu. Kakkiminen pitäisi vielä saada luonnistumaan tuolla ulkosalla. Jotenkin tuntuu, että ei oikeen malta siellä keskittyä moiseen puuhaan. Koiranlukutaitoni oli todella koetuksella, kun Julia oli katsomassa pentua ja en edes siinä jutellessamma ehtinyt huomaan Teslan menneen tarpeilleen. Normaalisti siivoan pökäleet siltä istumalta, mutta tällä kertaa en edes tajunnut koko pökäleitä. Toimelias tyttö tuli hetken kuluttua eteeni ja tipautti kakkakikkareen eteeni aivan kuin sanoen, että "kato mitä tein, menehän siivoomaan".

Suurin osa meidän päivistä kuluu leikkimiseen, syömiseen, nukkumiseen ja koitetaan tutustua kaikkeen erilaiseen. Eilen käytiin kaupunkikävelyllä katselemassa keskustan vilinää ja ihmispaljoutta. Hienosti Tesla kulki sylissä ja välillä annoin vähän tepastella ja häntä vaan viuhtoi. Kovasti tulivat mummot ja papat silittelemään ja ihailemaan.

Kaupunkikävelyn yhteydessä käytiin kahvilla torinlaidalla ja Tesla veteli kylässä onnellisena sikeitä pöydän alla kun juoruttiin ja hörpittiin kahvia Terhin kanssa. Tässä vielä kuva kuinka Tesla suhtautuu vieraisiin miehiin ja naisiin ;)